Halosenniemi & Erkkola (haaste #47)

Oli mukavaa, että Tuusulanjärvellä oli vielä muutama kohde avoinna näin syksylläkin! Halosenniemi on rakannettu nimensä mukaisesti niemelle, josta on kauniit näkymät järvelle. Talon hirsipäätyjä oli juuri tervattu ja ihana tuoksu tuntui myös talossa sisällä.

Taidemaalari Pekka Halosen kansallisromanttinen taiteilijakoti valmistui vuonna 1902. Halonen suunnitteli sen itse ja talon vaikuttavin tila onkin korkeakattoinen ateljee suurine ikkunoineen. Ateljeen parven alle jää kiva nurkkaus, joka oli kutsuva ja tunnelmallinen.

Ateljeen ikkuna kuvattuna parvelta käsin.

Museossa on meneillään hauska näyttely "Metsän siimeksessä"

Näyttelyssä nähdään maisemamaalauksia Pekka Halosen ohella muilta aikalaistaiteilijoilta, kuten Akseli Gallen-Kallelalta, Eero Järnefeltiltä, Helmi Bieseltä ja Ferdinand von Wrightiltä. Aiheet vaihtelevat lepohetkistä metsän siimeksessä marjastukseen ja sienestykseen eläimiä unohtamatta. Lisäksi näyttelyssä on mukana nykytaiteilija, kuvanveistäjä Kim Simonssonin luontoa peilaavia voimakkaita ja mieleenpainuvia keramiikkaveistoksia. lähde

Tässä täyttyi museohaasteen kohta # 47: Vieraile näyttelyssä, jonka nimessä on luontoon tai eläimiin liittyvä sana.

Oikealla ylhäällä von Wrightin lintuja, sen alla Pekka Halosen maalaus, joka äkkivilkaisulla näytti tyyliltään Akseli Gallen-Kallelan työltä.

Lippispäinen sammalpoika (2020) ja Otsatukkainen sammaltyttö (2020)

Kim Simonssonin veistoksissa on käytetty luonnosta löytyneitä esineitä, kuten sulkia.

Nämä veistokset täydentävät näyttelyä mielestäni todella raikkaasti ja toimivat hyvänä kontrastina perinteiselle maalaustaiteelle.

Pekka Halonen hankki lasitteita Saksasta ja kokeili niitä tiiliin. Tähän kakluuniin on käytetty kokeiluja ja lopputulos on mielettömän hieno, ihan taideteos sekin!

Ruokailutilassa oli jännät kaislatapetit seinien alaosissa.

Teos on Väinö Hämäläisen Sienenperkaaja  vuodelta 1921

(öljy kankaalle)

Yläkerran huoneen (tambuuri) ruutuikkuna ja sen näkymä olivat näin syksyllä erityisen viehättävät.

Palvelijoiden huoneeseen oli ripustettu Halosen maalaamia talvimaisemia, joista hänet varmaan eniten tunnetaankin. Itse en ole talven, lumen, enkä kylmän ystävä, joten talvimaisemat lähtökohtaisesti jättävät minut kylmäksi. Kuitenkin esim. tuossa oikeanpuolimmaisessa työssä on selvästi  kevään aurinkoa ja lämpöä ja se on siten mielestäni paljon mielenkiintoisempi : ) 

Ruokailutilassa oli myös hieno Halosen suunnittelema takka ja 

Hugo Simbergin teos Piru ruusupensaassa, 1907 (öljy kankaalle)

Myös Erkkola oli avoinna. Täytyy tunnustaa, että meidän piti aluksi googlettaa, että kuka Erkko tässä asuikaan?

Hän oli runoilija J. H. Erkko, jonka sanoittama on mm. monelle tuttu Kansalaislaulu. Sen ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:

Olet maamme, armahin Suomenmaa,
ihanuuksien ihmemaa.
Joka niemeen, notkohon saarelmaan
kodin tahtoisin nostattaa.

Talo on myös valmistunut vuonna 1902 ja se rakennettiin samalla Antti Halosen (Pekan veli) johtamalla työporukalla kuin Halosenniemikin.

Esillä oli Seitsemän veljeksen kirjankuvituksia esittelevä näyttely.

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven romaanin "Seitsemän veljestä" julkaisemisesta neljänä vihkona. Taiteilijakoti Erkkolan syksyn näyttely "Tähtiä kuin Otavassa, poikia on Jukolassa" esittelee eri kuvataiteilijoiden näkemyksiä romaanista. Kirjaa kuvitti ensimmäisenä Akseli Gallen-Kallela vuosina 1905–08. Marcus Collin ja Matti Visanti tarttuivat kuvitustyöhön 1940-luvulla. Graafikko Erkki Tanttu teki kuvallisesti yhtenäisimmän ja laajimman kuvitustyön 1959–61. Riitta Nelimarkan värikkäät ja vauhdikkaat akvarellikuvitukset valmistuivat 1979.

Lähde

Akseli Gallen-Kallela:

Luonnos värikuvaan Impivaara kaukaa, vesiväri ja lyijykylä 1907

Luonnos värikuvaan Ritari ja kuningaskäärme, vesiväri ja lyijykynä 1906

Marcus Collin:

Rajamäen rykmentti III pastellimaalaus paperille 1947

Pako lukkarilasta pastellimaalaus paperille 1945

Erkki Tanttu: 

Seitsemän veljestä

Aleksis Kiven Mestariteokset III, kansikuvaoriginaali

Riitta Nelimarkka:

Tuomas koulussa, vesiväri 1977

Hiidenkivellä, vesiväri 1997

Autuas pako lukkarin puustellista, vesiväri 1977

Nämä kuvitukset ovat itsellekin tuttuja, taisivat olla juuri niissä kirjoissa, joita koulussa luettiin. Hauskat, värikkäät kuvat ja samalla nostalgiset!

Talossa on useampi erityisen kaunis kakluuni : )

Pahoittelut tärähtäneestä kuvasta. Tässä olisi saanut istahtaa ja lukaista muutamat runot, mutta täytyy myöntää, että edelleen on tutustumatta E.J. Erkon tuotantoon Kansalaislaulua lukuunottamatta.

Erkkola sijaitsee aivan lähellä Aleksis Kiven kuolinmökkiä. Sitä ihailimme ulkoa päin, sillä se on auki vain kesäaikaan. 

Aleksis Kivi kuoli veljensä omistamassa torpassa 31. joulukuuta 1872 asuttuaan siellä 10 kuukautta. Torpan omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, ja sen ylläpidosta vastaa Tuusulan historiallinen museo.

Museohaasteessa alkaa pian loppukiri, sillä 50 haasteesta jäljellä on enää kahdeksan! Tammikuussa asetin tavoitteeksi vierailla ainakin 30 museossa ja se tavoite on saavutettu. Olemme käyneet 33 eri museossa (muutamissa kahdesti tai kolmesti) ja vielä meinaamme koluta ainakin muutaman uuden museon.

Ensi vuonna teen varmaan myös haastetta (jos sellainen julkaistaan), mutta postaan museoista vähän maltillisemmin, ehkä vain itse haastekohdista.