Pieniä uusia pihalle

Tänään piipahdin taas Marketanpuiston puutarhapäivillä, kuten monena edellisvuotenakin. Tälläkin kertaa oli yksi koju, joka ei tuottanut taaskaan pettymystä: Blomsterodlingens Vännereiden koju. Sieltä löytyi taaskin kerrassaan hyvää ja sympaattista palvelua sekä erikoisia taimia hyvään hintaan. Ostin 5 peruskasvia kympillä ja kaksi erikoisuutta 5€/kpl.

Ylimmässä kuvassa keijunkukka (Heuchera) vailla täsmällisempää lajitietoa. Mutta ei haittaa, lehdet ovat todella kauniit!

Tällainen kevätputki (Hacquetia epipactis) oli minulle ihan uusi tuttavuus. Kukat ovat vaaleankelta-vihertävät ja näköjään kukinnan loppuvaiheessa täysin vihreät. Miten viehättävä kasvi!

Toinen ostamani erikoisuus oli kerrottukukkainen lumikki (Sanguinara canadensis ´Multiplex´). Kukkii kuulemma hohtavan puhtaanvalkoisin kukin keväällä, jonka jälkeen tulevat lehdet. Nuo lehdet näyttää minusta vähän viikunapuun lehdiltä?

Toinen päivän erikoisuus on tässä: Silkkipioni (Paeonia wittmanniana)! Kovin on piskuinen taimi vielä, mutta toivottavasti viihtyy puutarhassani ja kasvaa isoksi ja kukkivaksi asti. Huvikseni katsoin tätä pionia eräästä nettikaupasta ja siellä kasvin hinta oli 55€. Säästin siis viisi kymppiä! No toki tämä minun on ihan vauva vasta, eli ei sitä isoon myyntitaimeen voi verrata.

Peruskasveihin kuului vielä valkohanhikki, perhosorvokki ´Freckles´ja tämä tähtirotkokielo (Smilacina stellana). Aivan ihana jo tuollaisena purkkitaimena!

Tässä vielä koko saalis yhteispotretissa. Takana on kaksi mansikan taimea (ariba deep white), jotka ostin korvaamaan kahta talven aikana henkensä heittänyttä. Yleensä mansikan taimet myydään kahdeksan tai kymmenen taimen kennoissa, joten oli hauskaa löytää yksittäisiä mansikoita ja vielä valkoisena.

Ikäväkseni minuun on tarttunut ärsyttävä flunssa enkä pääse nyt pihahommiin. Ensi viikko on töissä vuoden tärkein, joten nyt ei olisi yhtään varaa sairastaa. Keskityn siis lepäämiseen ja eiköhän nuo pikkutaimet vielä muutaman päivän pärjää noissa purkeissaan, täytyy vaan muistaa kastella : )

Lisäsin muuten oikeaan laitaan sivun "Kaikki pihan kasvit", jossa on nyt päivitetty lista nimensä mukaisesti.

Huiveista kivoimmat

Nyt on päässyt käymään niin, että viimeisimmät kaksi neulomaani huivia ovat osoittautuneet jotenkin erityisen kivoiksi. Sekä malli että langat on sitä varsinaista ihkuosastoa. Kummankin huivimallin takana on suunnittelijavirtuoosi Melanie Berg. Tämä ensimmäinen tapaus on nimeltään On the Spice Market, johon valitsinkin muutaman mausteisen värin neutraalimpien rinnalle.

Punaruskea lanka on väriltään Ginger, kirjava tummempi punaruskea on Truffle. Vihreän väri on konjakki-oliivi, eli sitäkin voi ehkä löytyä maustetorilta : )

Tämän huivin neulominen oli yhtä nautintoa alusta loppuun. Hieman säädin keskiosan raitajaotuksia lankaa säästääkseni ja loppuosan leveät raidatkin tein vähän omilla kerrosmäärillä. Tätä huivia olen käyttänyt paljon silloin, kun oli vielä viileämmät ilmat, ja käyttäisin varmaan edelleenkin, ellei olisi jo kesä ; )

Malli: On the Spice Market (maksullinen ohje Ravelryssä)

Puikot: 4 mm pyörö

Langat: 

Malabrigo Yarn Mechita, väri Sand bank (90g)

SweetGeorgia Yarns Superwash Sock, väri Ginger (35g)

Hedgehog Fibres Sock, väri Truffle (27g)

Malabrigo Yarn Sock, väri Tiziano Red (21g)

Wollmeise Twin, väri Ebenholz (29g)

Handu Merinosukkalanka, väri Totinen konjakki-oliivi (22g)

Hedgehog Fibres Sock, väri Silence (21g)

Tämä toinen huivi valmistui aikaisemmin ja on myös ollut paljon käytössä. Kolme ihanaa lankaa pääsevät tässä huivissa hyvin oikeuksiinsa. Keskiosan pintakuvio on tosi hauska, kuin siinä olisi pikkuisia tähtiä.

Malli: Ashburn (maksullinen ohje Ravelryssä)

Puikot: 4 mm pyörö)

Langat: Hedgehog Fibres Sock, värit Truffle ja Silence, Squoosh Fiberarts BFL Sock värissä Black Walnut.

Tällaisten suurten projektien jälkeen on aina vähän tyhjä olo. Ei millään haluttaisi tarttua tylsään sukantekeleeseen tai kauan marinoituneisiin lapasten alkuihin. Mutta onneksi tuli nämä lämpimät ilmat, joten energian voikin suunnata pihatöihin ja iltaisin tv:n ääressä voi sitten huomaamatta edistää näitä pienempiä neuleita. Seuraavaksi sitten jotain kevyempää puuvillaista.

Kukkia!

Pihallamme on tapahtunut muutama suuri ihme, jotka ansaitsevat tulla raportoiduksi. Yksi näistä on idänjouluruusu (Helleborus orientalis), joka alkoi kukkimaan ensimmäistä kertaa neljän vuoden jälkeen! Istutin sen ensimmäisenä puutarhakeväänämme 2012 ja joka vuosi sen jälkeen se on tehnyt ainoastaan komeita lehtiä. Mutta nyt, yksi kukka!

No tämä kanukka ei nyt ole mikään ihme, mutta en ole sitä ennen kuvaillut, koska en tuota kasvia ole juurikaan arvostanut. Karsimme ensimmäisinä vuosina pihalta niin paljon (kelta)kanukkaa, että se ei aiheuttanut ainakaan mitään positiivisia tunteita koko kasvista. Yhteen pihan nurkkaan jätimme tätä punaista ja onhan se ihan kaunis.

Ja tässä: Omenankukkia tulossa! Juhuuu! Puut (Pekka ja Pirja) istutettiin helatorstaina 2012 ja parina ekana vuonna saimme nauttia kukista ja muutamasta omenastakin. Mutta sitten tuli kaksi täysin kukatonta vuotta, jostain ihme syystä. Ehkä nuoret puut tekevät tuollaista ja se on ihan tavallista? No, syksyllä sitten tökkäsin kunnolla niille syyslannoitetta rautakangella tekemiini kuoppiin ja avot, nyt kukkia on tulossa ainakin muutama rypäs. En tiedä, auttoiko lannoitus, mutta ei kai siitä ainakaan haittaa ollut. Tämän jälkeen on mukavaa bonusta, jos puut tuottavat hedelmää, mutta jo kukat tuottavat valtavan suuren ilon.

Sitten tämä pieni, urhea tarhavarjohiippa. Se on kukkinut ahkerasti monena vuonna, mutta viime keväänä kukkia ei tullut. Tällä viikolla parturoin kasvista viime vuoden kasvuston pois ja vahingossa leikkasin ainakin yhden kukkavanankin. Ehkä olin viime keväänä niin tumpelo, että saksin silloin kukkavanat? Näissä on niin ohuet ja herkät varret, että tarkkana saa olla. Iloitsen näistä kukista nyt sitten kahden vuoden edestä : )

Pienet on ilot puutarhurilla!