Neuleita ja mökkeilyä

Tässä on valmistunut jokunen neule kevät- ja kesäkiireiden keskellä. Viime kesänä tehty keltasävyinen Knit ´n Slide sai mustavalkoharmaan kaverin. Niin on kiva huivimalli, että kannatti tehdä toisenkin kerran.

Huivilla on kokoa kivasti ja noi reunan jutut on kyllä hauskat. 

Malli: Knit ´n Slide by Stephen West (maksullinen ohje Ravelryssä)

Langat: Ekstramotek Viki (Etsystä), Hedgehog Fibres Sock värissä Typewriter ja Madelinetoshin Twist Light värissä Leopard. Lisäksi Dropsin Brushed Alpaca Silkiä mustana.

Puikko: 4 mm

Työkaverini pitää kovasti keltaisesta ja koskapa hänellä on piakkoin synttärit, tein hänelle sukat. Tämä malli ihastutti heti sen nähtyäni. Siinä on erilaisia kaavioita yhdistettäväksi, joten seuraavista sukista voi sitten tehdä taas vähän erilaiset. Mokasin kyllä tuon jalkaterän, sillä neuloin mallia myös jalkapohjaan. Olisihan nyt pitänyt tajuta (ja lukea ohje huolella!), että pohjaan kannattaisi neuloa silleää. Olin jo toisen sukan tehnyt enkä viitsinyt kokonaan jalkaterää purkaa. Testailin sukkaa jalassa ja totesin, että ei tuo kuvio onneksi niin kovasti jalkapohjaa paina. 

Malli: Mixalot (Ravelryssä maksullisena)

Langat: Arwettaa keltaisena, Running yarn sockia (Etsy) tummanharmaana, Alizen superwashia alussa, kannassa ja lopussa. Sinapinkeltaiset raidat Socks yeah!

Puikot: 2,5 mm

Juhannusta vietimme uusitulla kesämökillä. Isäni on tehnyt kevään aikana valtavan työn ja laittanut kaikki mökin pinnat uusiksi. Tumma. kellastunut (jo oranssi) mänty väistyi seinistä, katoista ja lattiasta ja tilalle tuli valkoista ja harmaata. keskeltä mökkiä purettiin valtava takka, joten koko tila on nyt yhtenäistä ja avaraa. Elli oli meillä mukana ja viihtyi siellä erinomaisesti!

Elli pääsi myös ulkoilemaan valjaissa, tykkäsi siitäkin erityisen paljon. Oli kaikenlaista haisteltavaa ja kuunneltavaa, ihan eri tavalla kuin kotipihalla.

(Onneksi mökiltä ei ole vielä löytynyt yhtään punkia ja toivotaan, että ei ihan heti löydykään!)

 Suuri seikkailija tutkii ympäristöään ja palaa pian mökkiin nukkumaan.

Kevättä ilmassa

Ihana kevätaurinko on hellinyt meitä viime päivinä. Hyvää tekee tämänpäiväinen sadekin, ja ensi viikolla pääsee kuitenkin taas pihatöihin.

Elli on nauttinut ulkoilusta erityisen paljon. Vielä reilu viikko sitten ulkoilut olivat melko lyhyitä, varmaan siksi, että maasta hohkasi pikku tassuille kylmää. Tällä viikolla on vaadittu ulos pääsyä heti, kun kotiudun töistä. Ja sehän sopii : )

Ulkona on selvästi tuoksujen ja äänien ilotulitus, ainakin sellaiselle jolla on herkät kissan aistit. Höttiäsiäkin jo vähän lentää ja lintuja ja oravia pitää tuijotella.

Tulppaania pukkaa ja pionien alutkin on bongattu joka puskasta. Suloiset tarhakylmänkukan karvaiset versot nousevat myös, kuvassa lumikellojen vieressä.

Hakuropaju näyttäisi olevan voimissaan, mikäli versojen punaisuudesta voi jotain päätellä.  Elli tarkistaa, että pionien versojen  alkuja todella on nähtävissä.

Istutin syksyllä enimmäkseen valkoisia sipulikukkia. Tämäkin on näitä iän mukanaan tuomia muutoksia, sillä vielä pari vuotta sitten kaikki valkoiset kukat olivat mielestäni äärimmäisen tylsiä. Mutta ei enää : )

Ihania nämä krookukset!

Kasvimaalaatikon reunalla kukkii yksi urhea valkovuokko. Kaverinsa vähän kauempana ovat vielä nupulla, mutta tälle yksilölle on sattunut erityisen aurinkoinen paikka.

Mikähän tuolla sammaleen seassa tuoksuu?



(Kaikki tämän postauksen kuvat ovat poikani ottamia.)

Oi, mitä ihanin toukokuu!

Tämä toukokuu nyt vaan on niin ihana! Pihalla kasvaa kohisten ja ensimmäiset jo kukkivat. Ja nämä ihanat vaaleanvihreän sävyt!

Viime kesänä reppanataimina hankkimani pari tarhakylmänkukkaa voivat hyvin ja toinen kukkii näin hienosti. Tämän punaisen lajikkeen nimi on Pin Wheel.

Etupihan vinopenkistä kuukahti jo viime kesänä peikonpähkinä, sen tilalle hankin hakuropajun, joka on mallia "pikkupuska", ei siis ole vartettu, kuten kai yleensä on tapana. Niitä olen muutamia kokeillut ja aina ne ennemmin tai myöhemmin paleltuvat talvella. Jospa tämä maata lähempänä kasvava versio vaikka olisi pitkäikäisempi. Sen lehdet ovat niin kauniit, että aina tämä kasvi vaan viehättää!

Koiranhammasliljat kukkivat komeasti tänä keväänä. Lehtien marmorikuvio on todella erikoinen, ja kaunis on kukkakin, Takana häämöttää kevätesikko ja näköjään yksi vuohenputken lehtikin, hyi hyi...

Tässä esikko lähempää. Se on tuotu Turun saaristosta Iniöstä ja muutti vanhan kotimme pihalta nelisen vuotta sitten. Voi hyvin ja kukoistaa! Tänä keväänä bongasin kävelytien varresta metsän reunasta pikkuisia etelänkevätesikoita ja siirsin ne pihaani. Toivon niillekin oikein rehottavaa tulevaisuutta.

Viime keväänä Saaripalstan Sailalta saamani Gold laced -esikko voi myös oikein rehevästi. Tuntuu, että se on tuplannut kokonsa ja kukkia tosiaan pursuaa. Tämä on ihana, ihana, ihana! Saila muuten juuri selvensi kevätesikon ja etelänkevätesikon eroja, kannattaa lukea hänen blogistaan.

Äitienpäivälahjaksi toivoin tänä vuonna riippajalavan ja sellainen nyt takapihallamme nököttää. Entisen kotimme pihalle istutimme sellaisen ja tykkäsin siitä ihan hurjasti. Olisin halunnut sen mukaani, mutta ei sellaista 9-vuotiasta puuta niin vaan muuteta. No, nyt riippajalavapuutos pihassamme on korjaantunut.

Lauantaisilta Marketanpuiston puutarhamarkkinoilta mukaan tarttui yhtä sun toista herkkua, ja yksi niistä on Merimiehensydän -niminen kevätkukkija. Eikös olekin hauskan näköiset kukat? Tämä on sellainen, joka kukittuaan häviää täysin. Täytyykin olla tarkkana myöhemmin kesällä ja syksyllä, ettei runtele tämän juuria.

Niin inspiroivaa aikaa kun tämä toukokuu onkin, välillä pitä vähän levätä. Ja muistaa venytellä varpaita : ))

Puutarha-aiheinen blogihaaste

     Iiihana viikonloppu takana! Puutarhahommiin pääsi oikein kunnolla eikä ollut edes kylmä! Nyt on kukkapenkit kuosissa ja kitketty on toivottavasti vain rikkaruohoja. Tosin ne on vielä niin pieniä (lemmikkejä lukuunottamatta), että kitkentä on hieman haastavaa. Tätä ei varmaan saisi sanoa ääneen, mutta kasvaisivatpa vähän lisää (niin olisi helpompi kitkeä!).

     Nyt kun puutarhkausi on kunnolla avattu, tähän hetkeen sopii kuin nakutettu Betweeniltä saamani blogihaaste, jonka kysymykset koskevat puutarhajuttuja. Kiitos paljon haasteesta!

   1.Oletko kirjoittanut kauan?

    Aloitin blogin pitämisen marraskuussa 2008. Aluksi aiheina oli kortteja ja koruja, jotka nyttemmin on melkein kokonaan korvautuneet muilla aiheilla. Pääpaino taitaa nykyään olla neulomisjutuilla ja kesällä kirjoitan myös pihan kuulumisista.

    2. Omistatko kasvihuoneen?

    No tavallaan. Se vaan on vielä ikkunoina siisteissä pinoissa pihalla ; ) Mielipiteet tulevan kasvihuoneen paikasta ja sen ulkomuodosta ovat vaihdelleet jo melkein kahden vuoden ajan. Olisi kiva, jos siitä tulisi sitenkin enemmän kesähuone, jossa voisi jotain pientä myös kasvattaa. Siinä tapauksessa se olisi hyvä sijoittaa vähän keskeisemmälle paikalle pihaa, kuin alunperin ajattelimme. Mitään kurkkutarhuria minusta ei varmasti koskaan tule.

   3. Harrastatko puutarhamatkailua?

    Toistaiseksi hyvin pienimuotoisesti, lähinnä Marketanpuiston kevätmessuilla olen käynyt. Joskus olisi hirveän kiva päästä Türin kukkamarkkinoille tai Tukholman puutarhamessuille.

    4. Mikä on puutarhasi helmi?

    Jaa-a, tosi vaikea sanoa. Jos joku on pakko valita, niin voisin nimetä yhden kiinanpionin: Eden´s Perfume. Joka ei siis ole vielä edes koskaan kukkinut! Sitten kun se kukkii ja sen huumaava tuoksu täyttää koko pihan, niin se tatusti on helmi : ))

   5. Kasvatatko itse vai ostatko valmiit taimet?

    Vuosittain laitan jotakin kasvamaan, mutta kärsimättömänä luonteena joka vuosi totean, että ostan sittenkin mielummin kasvit valmiina, jotta ne ovat heti toukokuussa reheviä. Kasvimaalla toki kasvatan herneet, rucolat yms. siemenestä. Muutaman perennan olen onnistunut siemenestä kasvattamaan, punaisen lupiinin ja punapäivänkakkaran.

    6. Oletko käyttänyt ammattilaista puutarhan suunnittelussa?

    Emme ole itse turvautuneet ammattilaisapuun, mutta talon edelliset asukkaat olivat teettäneet pihasuunnitelman Maj-Lis Rosenbröijerillä vuonna 1997. Kovin paljoa tuosta suunnitelmasta ei taida olla jäljellä, vaan etupihan kivetys ja autopaikan reunan kasvillisuus.

   7. Puutarhasi ikä?

    1960-luvulla, kun talo on rakennettu, piha on kuulemma ollut lähinnä metsää. Seuraavat asukkaat olivat kaataneet tontilta yli 50 puuta ja muokanneet siitä puutarhamaisemman. Istutuksia siellä oli ostohetkellä kovin vähän, eikä hyötykasveja ollenkaan, joten varsinaisesta puutarhasta ei mielestäni voinut puhua. Omassa hoidossamme piha on ollut loppuvuodesta 2011 asti. Nyt pihalla on jo kukkappenkkejä sekä hedelmäpuita ja tarkoitus olisi kasvatusalueita edelleen laajentaa.

     8. Puutarhoja, joita ihailet?

    Eniten taidan ihailla Saaripalstan Sailan puutarhaa, siellä tapahtuu koko ajan ja siellä kasvaa vaikka mitä ihanaa! Ja puutarhaesittelijät nyt ovat ihan vertaansa vailla -terkkuja Mustille ja Ransulle! : )

     9. Onko puutarha harrastuksesi vai työsi?

    Ihan pelkkä harrastus ja sellaisena se saa pysyäkin.

    10. Mitä muuta harrastat? 

    Lukijoille ei liene yllätys, että neulomista : ) Luen myös paljon ja katson elokuvia tai hyviä sarjoja. 

    11. Jakaako puolisosi puutarhaharrastuksesi?

    No siinä mielessä kyllä, että osallistuu suurempien linjojen suunnitteluun ja toteuttaa rakentelujuttuja, mutta ei häntä voi varsinaiseksi puutarhaharrastajaksi sanoa ; ) Saan ihan itse valita kasvit kukkapenkkeihin ja hoitaa ne. Nurmikon leikkuusta vastaa mies tai poika, mutta sen voikin kai lukea suurempien linjojen hoitoon ; )

Pupusukat ja vähän pipi Elli

Viikon kestäneen flunssan potemisen aikana piti vähän piristää itseään jollain kivalla neuletyöllä. Garnstudion ohjesivuilta löytyneet pupusukat oli juuri aurinkoisen passelit siihen tarkoitukseen! Toiveikkaasti aloitin ensimmäisen sukan neulomisen terveyskeskuksessa, kun varauduin pitkän jonotusaikaan, mutta toiminta olikin niin tehokasta, että juuri ja juuri ehdin silmukat luoda. 

Pääsiäiseen on vielä aikaa, mutta nyt on hyvä odotella pupusukat jalassa : )

Lanka: Drops Karisma Superwash

Ohje: Dropsin oma

Puikot: Resoriin 3mm, muuten 3,5mm

Kirjoin pupusille nenät ja viikset kuten ohjeessa, mutta pohdin myös silmien lisäämistä. Jätin tekemättä, koska naamasta olisi tullut melko täyteen ahdettu.

Elli maastoutuu aika täydellisesti keinutuoliin(sa). Saa olla tarkkana, ennen kuin istuu ; )

Meillä oli vähän huolta Ellistä tällä viikolla, kun se oksenteli muutaman kerran eikä oikein syönyt mitään. Pari päivää oli sellainen aika vaisu, ymmärrettävästikin. Veimme sen eläinlääkäriin, jossa tutkimukset tyssäsivät siihen, että Elli laittoi täysin ranttaliksi. Tuli ensin kopasta uteliaana ja antoi punnita itsensä ja salli lääkärin katsoa korvat ja suun. Mutta sitten tuli stoppi ja Elli ei ollutkaan enää yhteistyöhaluinen. Se sähisi, murisi ja sylki, sen luonne muuttui ihan silmänräpäyksessä. Piti hakea pyyhettä ja nahkahanskaa avuksi ja lääkäri kyseli, näykkääkö Elli helposti. No ei näykkää, ei ole koskaan sellaista tehnyt eikä ketään raapaissutkaan. Meille oli ihan järkyttävää nähdä rauhallinen kissamme siinä tilassa! Kauhealla taistelulla Ellille saatiin pahoinvoinninestolääke tuikattua ja sitten hänet päästettiinkin koppaansa rauhoittumaan. Jatkotutkimuksia ei sitten tehty, kun kissan yleiskunto kuitenkin oli niin hyvä. Päätettiin jatkaa tarkkailua ja hankittiin mahaystävällistä ruokaa (josta Elli ei tietenkään tykännyt). 

Seuraava päivä meni kotona vähän väsyneissä tunnelmissa Ellin osalta, olihan se sähinä-show varmaan melko väsyttävää! Ruoka kuitenkin alkoi maistumaan pikkuhiljaa ja tällä hetkellä Elli on ihan oma itsensä.

Voi hyvin olla, että sairastumisen syynä oli remontti ja siitä aiheutuneet pölyt yms. Vaikka Elli ei mitään epämääriäistä ole mutustanut, on sen tassuihin kuitenkin tarttunut varmasti spakkelin hiontapölyä jne. Olisko sitten sitä kautta mahaan päässyt liikaa jotain väärää ja se ärsytti? Ehkä niin. Jatkossa, jos pölyä vielä tulee, pidämme välioven kiinni niin, ettei Elli pääse enää pölyihin. Toivottavasti selvittiin tästä säikähdyksellä!

Pupu, sukat, pipo ja huivi (+Elli)

Täältä nyt pukkais taas vähän neuleita. Ei tähän vuodenaikaan oikein muuta synny.

Kesällä tein tuosta varsin vaaleanpunaisesta langasta huivin, joka kuitenkin oli niin omituisen mallinen kaulaan, ettei sillä ollut käyttöä. Ei yhtään harmittanut purkaa sitä, koska ehdottomasti halusin tuosta langasta jotain käyttöneuletta. Aloin tekemään toisen mallista huivia, mutta kun olin melkein valmis, totesin että reunat kiristävät niin paljon, ettei se veny kunnolliseksi edes aggressiivisesti pingottamalla. Niinpä purin taas ja kolmannella kerralla lopputulos oli sopiva ja mieleinen.

Malli: Change of Heart (ilmaisohje Ravelryssä)

Lanka: Madelinetosh Merino light, väri Carnation

Puikot: 3,5mm

Tytär halusi valkoiset palmikkosukat ja sellaisethan neuloutuu nopsasti!

Malli: November Socks (ilmaisohje Ravelryssä)

Lanka: 7veikka

Puikot: 3,5mm

Paulie -villatakin jämälangoista tuli kiva pipo. Pehmeä ja varmaan ihan lämminkin. Pliisuista väreistä huolimatta kelpasi pojan käyttöön.

Malli: Raituli  (ilmaisohje Ravelryssä)

Lanka: Drops baby merino

Puikot: 2,5mm ja 3mm

Malli: kotikissa

Karva: pehmeä

Koko: pieni 

Ikä: melkein 4vee

Meidän toinen lemmikki tekee paluun pihatuijan alle yleensä silloin, kun sataa lunta. Ihan on ollut häntä ikävä nyt, kun ei ole satanut. Joka aamu pitää kurkistaa ikkunasta, näkyykö pupua. Niin söpö, eikä häntä selvästi haittaa lumet korvissa ; )

Herkkuja tassukopelolla

Vieraillessani syksyllä Naukulassa inspiroiduin Sulon hienosta uudesta pelivälineestä. Ihana Sulo-herra käytti sitä niin näppärästi, että pitihän Ellinkin sellainen hieno väline saada.

Ensimmäinen versio ei vaan oikein toiminut. Rulliakaan ei ollut vielä ihan tarpeeksi ja mikä huonointa, teippikiinnitykseni ei pitäneet ollenkaan.

Yön hiljaisina tunteina viimeisiä herkkupaloja oli selvästi etsitty antaumuksella ja aamulla näky oli kuvan kaltainen. Koko hökötys pääsi vierashuoneeseen jäähylle, odottamaan aikoja parempia.

Viikonloppuna tartuin järeämpiin aseisiin (=kuumaliimaan) ja johan toimii! Päällystin laatikon reunat myös, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman esteettinen. (Meille tytöille tämä esteettisyys on tosi tärkee.)

Peliväline on ollut käytössä nyt muutaman päivän ja se nauttii suurta suosiota. Ohikulkiessa rullien sisään pitää aina vähän nuuhkaista, jos siellä vaikka olisi jotain hyvää.

Herkkujen jälkeen voikin köllähtää mamman sukan päälle nukkumaan (niin että kantapään pituutta on mahdoton mitata toista sukkaa varten...)

Suuri saalistaja

Taannoisen villasukkien kuvaussession aikana poikani otti kuvia paitsi sukista, myös saalistavasta kissasta ja kohteesta. Tällainen leikki toistuu meillä ihan päivittäin jossain muodossa ja kohteena olen aina minä tai sitten poikani. Elli ei koskaan edes yritä alkaa leikkiä miehen tai tyttären kädellä, kun on pennusta asti tottunut, ettei se käy (kohteiden omasta tahdosta). Fiksu kissa : )

Häntä pörhöllä -vaanimisen jälkeen hyökätään. Kuten kuvasta näkyy, kynnet eivät ole esillä, vaikka kaikkia neljää tassua käytetäänkin saaliin nitistämiseen aktiivisesti. Hampaat ovat käytössä, mutta ääriharvoin niistä tulee edes naarmuja, ainoastaan sellaisia pieniä painaumia, jotka katoaa hetken päästä.

Huomaa korvien asento: Nyt on tosi kyseessä!

Paluu pihalle

Viikonlopun ihanat säät houkuttelivat nauttimaan syyspihan tuoksuista ja tunnelmista. Syysvuokon kukat ovat aivan vastustamattomia! Ja nuo pullukat nuput!

Viime vuoden syysaleista hankin ensimmäiset syysvuokkoni, mutta ne ikävä kyllä kärsivät talvesta pahoin. Toinen kuoli kokonaan, toinen kasvatti pienet lehdet, mutta ei varsia saati kukkia. HongKongista löysin keväällä tilalle uusia, tosin hieman eri lajia.

Kukkakärpänenkin tekee tuttavuutta syysvuokon kanssa.

 Tämä hassu daalia ehti vielä hyvin kukkia tämän kesän puolella. Omituisen erikoinen hörsö, mutta persoonallisella tavalla kaunis yksilö : )

Toinen kaunis yksilö vartioi mansikkamaata. Hörsöhän tuokin vähän on. Eilen naapurin chihu-pentu laittoi Ellin järjestykseen ja nuhteeseen murisemalla ja hennosti haukkumalla aidan takana. Elli oli menossa takapihalle, mutta murinat kuultuaan jähmettyi hetkeksi ja pakeni tulosuuntaansa.

Sisällä on myös mukavaa, ainakaan kukaan ei murise.

Neulotut takit ja virkattu matto

Keväällä neuloin oliivinvihreästä Isoveljestä neuletakin melkein valmiiki, mutta vasta loppukesällä sain kauluksen tehtyä loppuun ja kostutettua palaset. Ohje neuletakkiin oli Novitan syksyn 2013 lehdessä. Siinä se oli toteutettu sinapinkeltaiseta, joka sekin oli tosi kiva väri. Napit löytyi vanhoista varastoista ja neule olisi käyttövalmis, jos ilmat vaan olisi viileämmät. Sitä en toki toivo, mutta totuus on, että tuota neuletta voi pitää vasta pakkasilla. Kun se vielä kutittaakin niin alla on oltava poolopaita.

Taidan olla erikoistunut vähän omituisiin värisävyihin, sillä myös tämä konjakinruskea matonkude vei sydämeni. Kauhavan Kangasaitan Juhannusruusu -matto-ohje oli tallessa muutaman vuoden takaa ja niin nämä kaksi kohtasivat maton muodossa.

Me Ellin kanssa tykätään tästä kovasti, mutta koska muu perhe ei niin tähän mieltynyt, se pääsi eteisen nurkkaan odottelemaan aikoja parempia. Joo, myönnän kyllä, että tyyliltään tuo matto sopisi paremmin mummonmökkiin tai vaikka leikkimökkiin.

Toinen neuletakki on tehty Dropsin Cotton Light -langasta, mallikin on Dropsin (Liv). Tätä oli myös kiva neuloa, olen jotenkin hurahtanut näihin kaarrokeneuleisiin. Työn alla on toinenkin vastaava, mutta langan loppumisen takia neule on nyt odottelemassa.

Yksinkertaisilla kuvioilla saa aikaan yllättävän kivaa jälkeä.

Muutamista ylimääräisistä kasvionosista tein neljä taulua. Kivat tuli, vaikka mieli tekisikin vaihtaa nuo kehykset joihinkin vähän massiivisempiin. Toisessa taulussa vasemmalta on lehtohorsmaa, jota löysimme Eckerön postitalon edustalta Ahvenanmaalta. Luulin sitä suohorsmaksi, mutta lehdet eivät täsmänneet. Löytyi se oikea horsma sitten tuosta lähilammen rannasta. Se oli vihoviimeinen kerättävä kasvi ja se ehti aiheuttaa vähän stressiäkin tulemalla jo uniinkin. Siksi tuo Ahvenanmaan lehtohorsma mielestäni ansaitsee paikan seinältä.

Lasivitriini siirtyi toiseen paikkaan olohuoneessa ja Elli tuntuu pitävän tuostakin sijainnista. Huvittavasti tuntuu kissakin sopivan sisustuksen väreihin ; )