9. marraskuuta 2017

Pitsiä ja siksakkia





Tauti nimeltä huivihulluus on taas ollut aktiivisessa vaiheessa. Melanie Bergin mallit kiehtovat aina, ja varsinkin tämä jämälankoja hyödyntävä malli poltteli neulejonossa jo keväästä alkaen.



Mallista järjestettiin KAL, joka alkoi 5.10 ja päättyy tänään. Olin vähän myöhäisherännäinen ja aloitin vasta 30.10. Onnekseni meillä oli yksi seminaaripäivä marraskuun alussa, jolloin huivi edistyi kivasti. Valmista tuli hyvissä ajoin ennen KAL:in loppua, 5.11.



Tiesin heti, että tästä tulee kiva huivi. Kaikki langat on omasta stashista, pohjana Rowanin Cotton Woolia, jostain alekorista bongattu. Raidat taas kertovat jokainen omaa tarinaansa, sillä niitä kaikkia on käytetty jossain toisessa huivissa.

Pingottaminen teki tälle huiville ihmeitä, ennen sitä se oli varsinainen ruttumytty. Kastelin huivin hyvin ja levitin kylppärin lattialle kuivumaan. Kiskoin alareunan sakarat niin teräviksi, kuin ilman neuloja saa, ja hyvä tuli.



Tässä taitaa olla uusi lempihuivi!

Malli: Mairlyndin True Colors
Puikot: 4 mm
Langat:

MC: Rowan Wool Cotton / String
CC1: Koigu KPPPM / 934 P 
CC2: Hedgehog Fibres Sock / Fool´s Gold 
CC3: Hedgehog Fibres Skinny Singles / Pollen 
CC4: La Bien Aimeé Merino Singles / Happy accident 
CC5: Knitlob´s Lair Väinämöinen / Kahvi 
CC6: madelinetosh Tosh Merino Light / Leopard 
CC7: Malabrigo Yarn Mechita / Sand bank 
CC8: Malabrigo Yarn Sock / Turner 
CC9: Hopeasäie Sukka / Chartreuse 
CC10: Knitlob´s Lair Tuulen Tytär / Öljypuu



25. lokakuuta 2017

Syysmysteeri




Hassu neulesuunnittelija Stephen West ilmoitti syksyn mysteerineulonnasta ja koska jo huivin nimi Speckle & Pop! kuulosti niin kivalta, en epäröinyt osallistumistani kauaa.

Sen sijaan lankavalintoja mietin ja vatvoin vaikka kuinka kauan. Alkuajatuksena oli käyttää joitakin varastosta löytyviä lankoja, joihin koitin etsiä sopivia pareja mm. Etsyn ihmeellisestä maailmasta. Kovin oli vaikeaa tämäkin, sopivaa yhdistelmää ei meinannut löytyä millään. Halusin huivista harmonisen niin, että värien vaihtelut olisivat mahdollisimman hillittyjä. Toisiinsa sopivia värejä kyllä oli, mutta kaikissa oli liian suuri kontrasti.

Etsystä löytyi sitten vielä yksi setti, joka vaikutti lupaavalta. Keltaisen ja ruskean sävyt näytti ruudulla tosi kivoilta. Kun langat sitten saapuivat, ne osoittautuivat vielä kuvaakin kauniimmiksi sävyiksi. Silti setin ruskea ei läpäissyt tiukkoja vaatimuksiani, vaan kolmanneksi langaksi löytyi stashista vaalea, hieman kirjava lanka.



Viimein noin tuhannennella mallipalalla fade onnistui mielestäni tarpeeksi hyvin. Pop -värit oli alusta asti melko selkeästi oransseja ja ruskeita. Kaikkia yläkuvan lankoja ei tosin huiviin päätynyt, mutta värimaailma oli kuitenkin sama.



Ensimmäinen vihje oli pitkä kuin nälkävuosi! Siinä neulottiin suuri osa huivista yhden viikon aikana. Tuo viikko siihen menikin, mutta onneksi tuli valmista juuri ennen kakkosvihjeen saapumista.



Tällainen lenkura oli ykkösvihje, kuvassa vielä hieman vajaana. Ellille kelpaa alustaksi : )



Kakkosvihje oli tuollaista jännää pintaneuletta. On siellä varmaan jokin hieno nimikin, nostetuilla silmukoilla kuvio saatiin aikaan.




Lyhennetyillä kerroksilla saatiin aikaan toisesta päästä kapeampi raita.



Kolmosvihjeessä alettiin reunuksen kimppuun. Ensin tehtiin hirveen monta pikkukolmiota, jälleen lyhennetyillä kerroksilla. Lankana olisi pitänyt käyttää pääväri ykköstä, mutta koska mulla se oli se haalean vaalea, vaihdoin langan tummimpaan keltaseen, joka oli kolmosväri.

Kolmioiden väleihin luotiin valtava määrä silmukoita, joista alkoi kasvamaan brioche-osuus. Kolmioiden päälle tuli aina oikein -neuletta. Tässä osiossa sai olla tarkkana, että lisäykset ja kavennukset tuli oikeisiin kohtiin.




Nelosvihjeessä oli vuorossa enää päättely. Siihen käytettiin kaikkia pop-värejä vuorotellen, ja olihan lopputulos aika hauska!



Valmis huivi pääsi pötköttelemään takametsän puunrungolle. Pingotin huivia voimakkaasti leveyssuuntaan, jotta se istuisi kaulalle kieputettuna. Tämä toteutui, tosin kakkosvihjeen kuvioneule sai siinä vähän liikaa venytyshoitoa. Se ei ole nyt ihan kauneimmillaan, mutta mielestäni tärkeämpää oli huivin käyttökelpoisuus.



Reunuksen kuviot on kyllä kivat ja sopivan värikkäät. Tuo I-cord -reuna on aina ovelan näköinen, vaikka vähän työläs onkin.



Ja tässä kieputettuna kaulalle! Hyvin toimii, on sopivan keveä, mutta kuitenkin melko kookas.

Mysteerineulonta oli jälleen hauskaa ja jännittävää. Valmis huivi on oiva syyshuivi väreineen päivineen.


13. syyskuuta 2017

Valmistuneita ja suunnitelmia




Niin se kesä vilahti ohi ja nyt on korkea aika laittaa tänne uinuvaan blogiin muutama todiste siitä, että kesälläkin on neulottu. Aurinko ei ihan hirveästi kesällä (ainakaan kuumasti!) paistanut, mutta tuossa keltasävyisessä huivissa tuntuu olevan sisäänrakennettuna joitakin lämmittäviä säteitä.



Kyseessä on Stephen Westin Knit n´Slide, jossa pääväreinä ovat Hedgehog Fibresin Pollen, Seed ja Fool´s Gold. Mohairin tilalla on luonnonvalkoista Dropsin Brushed Aplaca Silkiä. Tein huivista isomman koon (L) ja kunnollisen kokoinen siitä tulikin! Noita reunan röpelöitä oli tosi hauska neuloa, vaikka silmukoita olikin puikoilla noin miljoona (tai noin 1500). Päättelykerros vei myös aikaa ihan hirveästi, mutta onhan nuo söpöt nypyt kaiken nyhräämisen väärti. Malli on kiva, langat on kivat, suosittelen siis kumpaakin!

Huivikuvat on otettu oliivilehdossa jossain päin Toscanaa: 



Olimme heinäkuussa reilun viikon matkalla, jolla juhlistimme 20-vuotishääpäiväämme. Ensin vietimme neljä päivää miehen kanssa kaksistaan kierrellen Toscanaa. Majapaikkamme oli Sienassa pienessä palatsihotellissa ja siitä käsin oli kätevä tehdä päiväretkiä upeisiin maisemiin ja kivoihin pikkukaupunkeihin.



Loppuloman vietimme Firenzessä, jonne myös tyttäremme lensi. Kauniissa kaupungissa oli paljon nähtävää, ruoka oli hyvää ja lämpöä riitti. Oli oikein onnistunut ja ihana loma!




Kesäloman viimeisinä päivinä käväisimme vielä päiväristeilyllä Riikassa. Sen suhteen kävi hirmuinen moka: matkaneule nimittäin unohtui kotiin! Onneksi Riikasta sentään saa lankaa, ostin Hobbywool -liikkeestä lapaspaketin, joka sisälsi langat ja ohjeen. Lisäksi piti vielä ostaa puikot. Eka lapanen melkein valmistuikin matkan aikana ja toinen sitten kotona. Näissä on hauska malli ja värit, ainoastaan peukalokiilan puute on pieni miinus. Sitä ei tuon kuvion takia oikein olisi siihen saanut lisättyäkään. Alareunan nirkkoreunuksen keksin omasta päästä ja siitä vaikuttaa tulleen ihan toimiva. 




Neulesyksy vaikuttaa kiireiseltä ja melko aikataulutetultakin. Nyt on puikoilla pojalle Riddari Lettlopi -villasta. Kaarrokkeessa mennään, valmista tulee toivottavasti parin päivän sisällä.



Lauantaina 16.9. alkaa Taimitarhan syyssukka-KAL Metsäretkiä, johon ajattelin käyttää itsevärjäämistäni langoista ruskean sävyisiä. Pohjaksi tulee meleerattu vaalean harmaa. Viime syksyn sukat tein luonnonvalkoisella pohjalla ja käytin kaikkia värjäämiäni värejä, mutta nyt pitää vähän muuttaa konseptia, ettei tule liian samanlaisia.



Sitten kun sukat valmistuu (30.9.) niin alkaakin Stephen Westin mysteerineulonta Speckle & Pop! Lankojen valinta on ollut kuumeisesti käynnissä viime päivien ajan. Saatan ehkä tehdä huivin yläkuvan langoista ja popseiksi sitten luultavimmin jotain oransseja sävyjä. Ellen muuta vielä sataa kertaa mieltäni...

Mahtava syksy siis käynnissä! 




29. kesäkuuta 2017

Muutamat huivit




Hupsista, huhtikuussa viimeksi päivitetty blogia. Neulottu on kuitenkin koko ajan, ihan joka päivä. Huivit on edelleen se mieleisin kohde, niitä vaan syntyy ja syntyy.

Maaliskuussa valmistui mysteerineulonta Marled Magic ja aika pian sen jälkeen kävi ilmi, että toukokuussa starttaisi Joji Locatellin mysteerineulonta Starting Point. Projektiin menisi viittä väriä lankaa ja jo värien suunnittelu oli hurjan kivaa. Valintaan oli hyvät ohjeet: mikä väri olisi hyvä olla vaalea, mikä tumma ja toisaalta yhdeksi väriksi sopisi tosi hyvin speckled lanka. 



Maltoin ottaa lankavarastosta käyttöön muutaman ihanuuden ja niiden kaveriksi muita sopivia. Huivia aloitettiin heti neulomaan kahtena samanlaisena kappaleena. Aluksi melko kapeita raitoja ja myöhemmin sitten leveämpiä. Leveämmät raidat tuntui kapeiden jälkeen kovin oudoilta ja pohdin jo mahdollisuutta tehdä niiden tilalla ohuenpia. Onneksi pitäydyin kuitenkin ohjeessa ja luotin suunnittelijaan, kokonaisuus on nimittäin erittäin tasapainoinen kapeiden ja ohuiden raitojen vuorotellessa. Lopuksi kaksi kappaletta yhdistettiin neulomalla sivukolmiot. Valmiista huivista on siis melko vaikea päätellä, mistä se on oikein aloitettu!


Lopuksi lisäsin vielä huivin nurkkiin pienet tupsut, kun jotenkin ne mielestäni sopi siihen hyvin. Huivi on valtaisan kokoinen (180 x 60 cm) ja toistaiseksi olen pitänyt sitä hartioilla ekan kuvan tapaan. Ehkä talvipakkasilla sen voisi kietoa paksumminkin kaulan ympärille. Huivin värit saa edelleen väristyksiä aikaan kaikessa ihanuudessaan. 

Malli: Starting Point (Joji Locatelli)
Langat: Fyberspates Vivacious, valkoinen
madelinetosh Twist light, Glazed Pecan
iKKe BFL Sock, Savanna
madelinetosh Tosh Merino Light, Leopard
Bom Bom Yarns Sock, Stone Cold Crazy

Puikot: 4mm



Taisi olla näiden mysteeriprojektien välissä kun valmistui tämä harmaa huivi. Malli on Melanie Bergin Spark of Grey. Lankoina madelinetoshin Tosh Sock värissä Leopard ja Twist Light värissä Silver fox. Puikot oli 4 mm.



Huivin mallikuvio on todella kivaa pintaa, vähän se toki vaati keskittymistä neuloessa, mutta kaiken kaikkiaan oli kuitenkin ihan simppeli. Leveä reuna on myös hauska.



(näkyykö kello?)


Kevään kädentaitomessuilta Wanhasta satamasta ostin tuollaista liukuvärjättyä lankaa, oli nimeltään Lammy Color Magic. Puolet on puuvillaa, puolet akryyliä. Ihastuin erityisesti väreihin ja olihan neulominen myös mielenkiintoista, kun värin tummuusaste vaihtui työn edetessä. 

Huivi aloitettiin neulomalla noin miljoona pompulaa ja poimimalla sitten reunasta melkein yhtä monta miljoonaa silmukkaa. Ohjeen mukaan muoto olisi tullut lyhennetyillä kerroksilla, mutta en voinut toteuttaa sitä niin, sillä lopuksi koko yläreunaan olisi tullut tummimman ruskea raita, joka ei olisi näyttänyt kivalta. Sovelsin sitten itse ja kaventelin toisesta päästä silmukoita vähän tiheämpään, mitä toiseen päähän lisättiin.




Malli: The way from Brighton (Joji Locatelli)
Lanka: Lammy color magic



Sitten vielä tyttären huivi! Hän ihastui tähän lankaan ja siihen piti sitten löytää sopiva malli. Koska lanka on itsessään noin runsas, malli saisi olla simppeli. Päädyimme vanhaan kunnon Nurmilintuun.

Kuvat huivista saimme samalla, kuin rippikuvatkin. Siksi noin hieno mekko : ) Langan värin nimi on Bubble, joten oli ihan pakko puhallella samalla vähän saippuakuplia.



Malli: Nurmilintu
Lanka: Hedgehog Fibres Twist Sock, Bubble
Puikot: 4mm












10. huhtikuuta 2017

Marled Magic Mystery Shawl KAL 2017




Noniin, nyt on kreisi karkkivärihuivi valmiina! Siitä tuli todella iso, paksu ja lämmin. Ja tietysti myös hirmu värikäs : )

Olispa ollut ihana tehdä seesteisen rauhallinen ja harmoninen huivi, mutta kun mun jämät nyt sattui olemaan tuollaisia riemunkirjavia. No eipä ainakaan käy tylsäksi!




Viimeiset kaksi osiota 7 ja 8 neulottiin huivin kumpaankin alareunaan. Ne olisi voinut jättää poiskin, jolloin huivista olisi tullut lyhyempi. Paksuuden takia kaipasin kuitenkin juuri pituutta päihin, joten en edes harkinnut viimeisten osioiden poisjättämistä. Sitäpaitsi noihin osioihin rohkenin käyttää huiviin varta vasten ostamiani mohairlankoja kirkkaan keltaisena ja vihreänä. Osioista tuli superpehmeät!



Keskiosien helmineuleen keskellä kimmeltää Säde-langan strassit. Vähän harmillisesti tuo kaikista rumin mesh-osio on juuri huivin parhaalla paikalla ihan keskellä. Sitä ei saa oikein mitenkään piiloon, eli ei auta muu kuin vain kestää se. Sivustan letti sentään vie vähän huomiota meshiltä. Mun huivissa tosiaan tuo letti on ikäänkuin värässä päässä, sen kuuluisi olla ihan keskellä ja sen päässä keskimmäinen tupsu. Jätin letin päähän pikkutupsun ja tein kulmien ja keskiosan tupsuista samanlaisen. The more the merrier : )



Huiville tulee varmasti käyttöä ainakin viileinä kesäiltoina. Se on niin paksu, että kaulan ympärille kiedottuna tulee vähän kuristettu olo. Olen pitänyt tuota niin, että keskiosa on hartialla ja päät on kiepautettu toisen hartian kautta ristiin, toinen etupuolelle ja toinen takapuolelle.



Tämä projekti oli mielettömän kiva! Ohjeen julkaisua odotti aina perjantaisin malttamattomana ja viikonloput menikin neuloessa. Jämälankoja sai tuhottua ihan kiitettävästi, vaikka olisi niitä silti vielä ainakin muutamaan huivilliseen... Kaikki Stephen Westin KALit eivät ole olleet näin houkuttelevia, joten katsotaan, minkälaisia KALeja on jatkossa luvassa.




8. maaliskuuta 2017

Alkuvuoden projekteja







Neulehurahdukset on tänä vuonna siirtyneet uudelle tasolle, kun osallistun (ainakin) kahteen yhteisneulontaan (KAL, knit along). Jotain jännää ja uutta se on välillä keksittävä tähänkin harrastukseen.

Amerikkalainen Cascade Yarns järjestää koko vuoden kestävän KAL:in, jossa tehdään tilkkupeitto. Knitterati Afghan käsittää kaiken kaikkiaan 30 tilkkua, joiden jokaisen koko on 10 x 10 tuumaa. Omat palaseni olen pingottanut mittaan 26 x 26 cm. Neulon peittoani  Menitan Lassi -sukkalangasta ja satunnaisesti seiskaveikasta. Nyt ollaan menossa blockissa numero 5, huomenna ilmestyy kuudes. Jokaisen blockin on suunnitellut eri ihminen ja kuten kuvasta näkyy, tyylien kirjo on jo nyt melkoinen. Toivon, että valitsemani "grellow" -värimaailma rauhoittaa kuitenkin lopputuloksen jotakuinkin seesteiseksi. Ja ainahan omilla värivalinnoilla voi kikkailla. Tuo taskusysteemi olisi mallin mukaisesti ollut täysin yksivärinen, mutta toteutin sen kolmella värillä. Oravakirjoneuleen oli moni toteuttanut hillitysti, jopa yksivärisesti niin, että oravat oli tehty nurjin silmukoin.




Toinen KAL on Stephen Westin Marled Magic Shawl KAL, joka kestää maaliskuun ajan. Ensimmäinen Clue ilmestyi viime perjantaina. Aluksi tehtiin mesh-neulosta, josta en niin kovin välitä. Hukutin pinnan väreihin, ja niitä tulikin käytettyä melko runsaasti. Helmineuleosio oli kivaa neulottavaa. Voisi olla paikallaan tehdä tulevat osiot hieman harmonisemmiksi, jääköön nuo muutamat tuollaisiksi värien ilotulituksiksi.




Hiihtoloman reissuneuleena oli Mairlyndin Moonraker. Kesällä jo sommittelin huiviin tulevat värit, mutta nyt vasta ehdin sen toteuttamaan. Vaalea lanka on La Bien Aimeen merino single ja tummempi on Malabrigo Sock värissä Eggplant. Raidat on kaikenlaisia jämiä.




Myös toisessa Mairlyndin huivissa on Malabrigo Sockia, tummansinistä Cote D´Azurea. Sininen on aina ollut mulle ihan täysin nou-nou, mutta vähitellen tummansininen on alkanut näyttää tosi kivalta. (Sitä se vanheneminen teettää...). Keltainen lanka piti alunperin olla Hedgehog Fibresin sinkku värissä "Pollen", mutta sepä ihan hukkui tuohon Malabrigoon, oli selvästi liian ohut sille pariksi. Onneksi mulla oli Louhittaren luolan Tuulen tytär (väri Vilja), josta tuli hyvä korvaaja Pollenille. Puoliväliin olin ehtinyt väärän langan kanssa, mutta purkaminen kannatti!




Squircle -sukat oli jännä tehdä ja erityisen kivaa oli raitavärien sommittelu. Raidat ovat suurimmaksi osaksi Ravelryn Lankalaatikon Jämälankajoulukalenterista saatuja, pilkukas vaaleanpunainen on Alize Superwash. Sukkien malli on erikoinen, tuloksena on hyvä sukka rintavaan jalkaan, mutta menee toisaalta hyvin kapeampaankin. Pohjassa sähelsin jotenkin kantapäälisäysten kanssa ja sinne jäi vähän pussia, mutta eihän se käytössä mitään haittaa. Niin kiva näitä oli tehdä, että toiset Squirclet on jo puikoilla!





Ja sitten vielä pikkuruinen lumiukon pipo : ) Aina kun säät ovat sallineet, etuoven pielessä olevassa kukkapurkissa on törröttänyt pieni pipopäinen ukkeli. Valitettavasti tällä hetkellä on jäljellä pelkkä hattu. Paitsi että juuri nyt voisi saadakin tehtyä taas uuden ukon, uutta nuoskalunta kun olemme taas saaneet. Onneksi kevät kuitenkin tulee pian ja lumiukon pipokin joutaa kesäsäilöön.