Neulevuosi 2016

Olen ollut hyvin laiska bloggaaja loppuvuonna, pahoittelut! Moni neuletyö on ihan kokonaan esittelemättä. Kokosin kuitenkin vuotuiseen tapaan kaikki tänä vuonna valmistuneet neuleet ja tein niistä kollaasit.

Huiveja valmistui yhteensä 11, joista lähes kaikki ovat olleet ahkerassa käytössä. Alimman raitahuivin (Maasälpä) purin kokonaan hassun muodon takia ja oikean alakulman huppuhuivi oli tilaustyö. Maasälpän vaalea harmaa elää uutta elämää ylemmän kollaasin ensimmäisessä Solariksessa.

Syksyllä innostuin neulomaan kirjoneulelapasia. Tsiisukset ja Buddhat ovat Lumi Karmitsan kirjasta "Villit vanttuut & vallattomat villasukat". Tsiisukset on tehty fingering-vahvuisesta langasta puikoilla 2,5, lankoina Alize Superwashia ja Fabelia, Buddhat on hieman paksummasta langasta 3mm:n puikoilla. Niistä tuli melko isot, käytössä kaipaavat aluslapaset vuoreksi.

Nämä 7veikasta ja Karismasta tehdyt kirjoneulelapaset meni joululahjoiksi. Lontoo-lapasten malli on myös Lumi Karmitsan kirjasta.

Peruslapasia kuplilla, kennoilla ja ilman.

Neuletakkeja valmistui kaksi. Se lienee ihan hyvä vuosivauhti. Keltainen Dexter on Dropsin Cotton Merinosta, malli on ihana ja neule kiva päällä.

Baa-Ble -pipoja tein alkuvuonna kaksi ja nyt vuoden viimeisimpinä päivinä kaksi lisää. Lankoina Dropsin Nepalia ja Big Merinoa. Vasemman alakulman pipo on alkuperäisen silmukkamäärän mukaan tehty ja siksi mallia pannumyssy. Lisäksi se koki katoamiskohtalon tyttären adventtikalentereiden myyntireissulla. Kolme muuta on tehty pienemmällä silmukkamäärällä (Susan B. Andersonin mukaan) ja ovat paljon sopivamman kokoisia.

Kaksivärisestä patenttineuleesta (Brioche) innostuneena tein Liguria-myssyjä kaksin kappalein. Neulepinta ei ole vaikea, mutta tosi tarkkana sen tekemisessä saa olla. Purkaminen ei nimittäin tule kyseeseen! Rusehtavan myssyn tein käytännössä kaksi kertaa kun juuri ennen kärkikavennuksia aloin purkaa jotain virhettä korjatakseni. Punainen versio onnistui sitten kerralla : )

Piposia syntyi muitakin, palleroilla, jäätelöillä ja palmikoilla.

Sukkia syntyi tasaiseen tahtiin, kuten monena vuotena aiemminkin. Yläkulman raitasukat oli tämän joulukuun Jämälankajoulukalenterisukat vuoden 2013 vihjeillä (Missä neuloimme kerran -blogista).

Niina Laitisen Syyspolvareita oli kiva tehdä, käytin kuvioihin vain kasvivärjäämiäni lankoja. Kissimirrisukat on jälleen Lumi Karmitsan kirjasta, äidilleni joululahjaksi. Oikealla Muita Ihania -Talvisukat.

Muut -kategoriaan menee nämä erinäiset väkerrykset. Nutcrackerin neuloin ystävälleni. Pikkusukat taas ovat menossa lahjoiksi, mutta vasta ensi jouluksi, johon mennessä toivottavasti saan tehtyä niitä lisää. Sokerina pohjalla vielä kesäprojektini Moroccan Tote -kirjovirkkaus. Siitä tulee ehkäpä kassi, kunhan valmistuu. 

Tässä vielä erilaisten neuleiden määrät viime vuosilta. Vähän huvittavat nuo vuoden 2012 loppupään jutut "Munat" ja "Pöllö". Ja miten olen voinut neuloa vuonna 2013 31 pipoa?

Naima, Ashling ja Solaris

Ah, miten kesäisiä kuvia löytyi luonnoksista, sopivasti pimeää päivää ilostuttamaan. Olikin mukava kuvaussessio mökillä kesällä, taisi olla heinäkuuta.

Neuletakki Naima on tehty vironvillasta. Kuvissa näkyy vähän huonosti, mutta mallissa on tuollaiset koristeelliset reikärivit sivuissa. Ne levenevät helmaa kohden ja väliin jää tasku. Taskun sisäosan yläreunassa on yksityiskohtana kirjoneulekuvio. Villahan on aika kutittavaa, mutta tällekin vaatekappaleelle pesu ja huuhteluaineen käyttö teki ihmeitä.

Malli: Naima

Lanka: Aade Long 8/2

Puikot 3,5 mm ja 4 mm

Kesällä uurastin myös megakokoisen pitsihuivin parissa. Tätä neulottiin mm. uimarannalla Kroatiassa, jolloin koko neuletyöhön tuntui jäävän suolaisen meren tuoksu moneksi viikoksi.

Malli on Veera Välimäen ilmaisohje Ashling. En halunnut ihan yksiväristä, joten huivista tuli sitten Trio-jäätelö : ) Tämä on ihan valtavan pehmeä ja ihana, samalla kevyt ja lämmittävä.

Malli: Ashling

Langat: Manos del Uruguay Lace ja Drops Lace

Puikot: 4,5mm

Sokerina pohjalla yksi Melanie Bergin ihanuusmalli. Tykkään hänen huiveistaan todella paljon, mm. siksi, että niissä voi yleensä leikitellä väreillä. Tähän kappaleeseen käytin pohjaksi Louhittaren Luolan Tuulen Tytärtä värissä Hopea. Raidat ovat sekä toisten huivien jämiä että kolme Madelinetoshin Unicorn Tailia. Hieman muuntelin mallia mm. jättämällä keskiosasta joitakin kerroksia pois ja toisaalta lisäsin viimeisten raitojen väliin kaksi kerrosta harmaata. Mielestäni alkuperäisessä mallissa raidat ovat turhan tiheässä ja koska kyseessä on oikeat herkkulankaraidat niin tokihan ne ansaitsevat vähän ilmaa väleihinsä!

Malli: Solaris

Langat: 

Louhittaren Luola Tuulen Tytär / Hopea (2 vyyhtiä)

Madelinetosh Unicorn Tails väreissä Glazed pecan, Tart ja Whiskey barrel

Hedgehog Fibres Sock värissä Truffle

Squoosh Fibrearts BFL Sock värissä Red Maple.

Puikot: 4 mm

Projektipussi poikineen

Sattui käymään kesällä niin, että törmäsin instassa kuvaan Field Bagista ja rakastuin päätä pahkaa. Kaikki tuossa pussissa oli täydellisen ihanaa, väri(t), malli ja erityisesti sen soveltuvuus esim. autossa neulomiseen. En kuitenkaan mitenkään raaskinut alkaa tilata aitoa pussia ameriikoista. Niinpä törkeästi päätin vähän apinoida ja tehdä oman versioni. Eurokankaasta löytyi sopivan paksua canvasta ja Sinellistä nahkapaloja. Harjoittelukappale oli valkoinen, varsinaisen pussin kankaan värjäsin dylonin pesukonevärillä juuri oikeansävyiseksi. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui sopivan nyörin löytäminen ja tämä ratkesi vasta Yrjönkadun nappikauppakäynnillä. Nyt on paksua nyöriä ja sitten vähän vähemmän paksua! Kumpikin toimii hyvin. 

Kumpaankin pussiin tein pohjakappaleen kaksinkertaisesta kankaasta, jonka onpelin pussin sisäpuolelle. Konjakinväriseen possiin tein lisäksi sisäpuolelle taskut kummallekin sivulle, toiselle yksiosaisen ja toiselle kaksiosaisen. Nämä pussit ovat olleet kovassa käytössä ja olen edelleen rakastunut niihin : )

Juuri kun olin päässyt hyvään pussinompelumoodiin, Ravelryn "Kahelien ompeluseura" -ryhmässä aloitettiin yhteisompelu (SAL), jonka aiheena oli projektipussit. Innolla hyppäsin mukaan ja ekan viikon ohjeeksi valikoitui Knot Bag. Tein niistä kaksi kokoa, vaaleanpunaisen suoraan ohjeesta ja vihreän hieman suurennettuna.

Tämäkin malli toimii hyvin ja mahtuu sopivasti käsilaukkuun.

Seuraavalla viikolla ommeltiin Bento Bag ja siitäkin tein kaksi versiota, ison ja pienen. Tämä valkoinen intianpuuvillainen on suuren suuri, se toimii tällä hetkellä paksumpien itse värjättyjen lankojen säilytyspussukkana. Oikein kätevä siihen tarkoitukseen! Tässä mallissa on hauskaa se, että sen voi napata mukaansa solmusta nostamalla. Varsinainen eväsnyssykkä : )

Pienempi versio on aika pieni, mutta kyllä siihenkin muutama lankakerä mahtuu säilytykseen.

Sitten harjoiteltiinkin jo vetoketjujen kanssa. Boxy on pieni ja söpö, mutta ehkä kuitenkin vähän liian pieni projektipussiksi. Jotain tarviketta voisi tuossa ehkä säilyttää?

Pyramidipussukoita (Pyramid Pouch) oli myös hauska ommella ja näitäkin tuli tehtyä kaksi. Koska aiemmin valmistuneet pussukat ovat ajaneet niin hyvin asiansa, näitä en ole vielä projektipusseina käyttänyt. Mutta varmasti ovat toimivia malleja.

Sitten lopuksi vielä raitapussukoita (Striped Zipper Pouch). Tämä ylläoleva oli vähän epäonnistunut, koska käytin vanuna sellaista älyttömän paksua huopaa. joka on tarkoitettu esim. uunikintaiden sisään lämpöä eristämään. Pysyy kyllä erittäin topakasti pystyssä, mutta on kuin peltiä ja ylänurkat eivät tietenkään kääntyneet nätisti.

Niinpä tästäkin mallista piti tehdä toinen versio ja se onnistuikin paremmin. Myös nämä pussukat odottelevat vielä aikoja parempia. Näiden malli tosin on sellainen, että niitä voisi hyvin käyttää kaikenlaisiin muihinkin tarkoituksiin, kuten vaikkapa kosmetiikkapusseina.

Kasveilla värjäämisestä

Koska tässä blogissa on tapana hurahtaa kaikenlaisiin juttuihin, lienee parempi esitellä uusin tapaus sitä lajia. Heinäkuussa ihan yllättäen iski valtava tarve kokeilla kasvivärjäystä! Inspiraation lähteeksi on helposti nimettävissä Instagram ja siellä erityisesti Nonnu.fi. (linkki blogiin). Niin ihania lankoja on Nonnulla, että uskaltauduin aloittamaan koko homman, kun näin, että se onnistuu hyvin kotioloissakin. Ei siis tarvita isoa rautapataa veden äärellä eikä sonnustautumista pellavamekkoon ja -esiliinaan!

Viimeisinä lomapäivinä lainasin kirjastosta nämä kirjat ja niiden ohjeilla aloitin saman tien.Värjääminen on todella helppoa eikä vaadi hirveästi mitään ihmeellisiä välineitä. Puretusaine alunan hankkiminen osoittautui kuitenkin kaikista haastavimmaksi, sillä sitä ei ollut lähiapteekeissamme. Tarvittiin reissu Mannerheimintien Yliopiston apteekkiin, jotta sain alunaa käsiini.

Värjäämiseen tarvitaan iso kattila, vähintään 10 litraa. Sellainen onneksi löytyi äitini kellarista, mutta se ei kuitenkaan toiminut induktioliedellämme. Otin avuksi Clasulta hankitun irtolieden, jota pystyn käyttämään myös ulkona. Keitoksista tulee tietysti jonkin verran tuoksuja, joten senkin takia ulkona keittäminen on ollut hyvä ratkaisu. 

Ison kattilan lisäksi tärkeä asia on ollut lämpömittari. Kaapista löytyi tämä paistimittari, jota saa vieläkin Ikeasta hintaan 6,99. Tuohon saa asetettua maksimilämpötilan ja mittari piipittää, jos se ylittyy. Oikein kätevä toiminto, jos ja kun ei jaksa ja pysty kattilan vieressä koko ajan istumaan.

Pohjalankoina olen käyttänyt Novitan Juhania (oli Prisman alessa 2€/100 g, jokin kampajalanka, joka on 7 veljeksen paksuinen), Novitan Venlaa (uusi fingering-vahvuinen lanka) sekä Fabelia ja Alizea.

Postauksen lopusta löytyy värjäämisen vaiheet, mutta nyt lankojen pariin:

Tässä on viimeisin värjäykseni, kielonlehdillä värjätty Novitan Juhani. Olin kuvaamassa pelkkää kerää, mutta siihen tuli niin vastustamaton linssilude, että pääsi hänkin kuvaan : ) Tämä kerä on pohjaltaan luonnonvalkoinen, ylimmässä kuvassa on samassa liemessä värjätty harmaa.

Kielon lehdet antavat nahistuneina ja kellastuneina tuollaista kaunista oranssihtavaa väriä. Ilmeisesti tuoreista vihreistä lehdistä ei irtoa juuri mitään, vaikka voihan sitäkin keväällä kokeilla, tuo kielopelto kun tuolla pihalla kuitenkin rehottaa.

Koivunkuori

Takapihan takana metsässä on pari vuotta sitten kaatuneita koivuja. Niiden kuorta keittelemällä lähtee tuollaista vaaleanruskeaa väriä. Tässä pohjalankoina Juhania ja fingering -versiot ovat Alize Superwashia. Oikeanpuolimmaisen kerän pohjalanka on hento vaaleanpunainen, muut olivat valkoisia.

Yhden kattilallisen keitin niin, että siellä oli puolet kultapiiskia ja puolet nahistunutta kieloa. Lopputuloksena lämmin tummempi keltainen ja harmaalla pohjalla tummempi vihreä.

Lupiinin lehdillä tulee aivan ihanaa keltaista ja harmaseen lankaan kaunista vihreää! Tässä on kahden eri erän lupiinikeitokset. Ensimmäisessä kokeilussa olivat nuo valkoiset, joista tuli siis keltaiset, ja tuo paksumpi vihreä eli alunperin harmaa. Tykästyin tuohon vihreään niin paljon, että piti vielä värjätä yksi padallinen, jonne laitoin 3 x 50g harmaata Fabelia.

Kivasti löytyi tuoreempiakin lupiinin lehtiä näin syksmmälläkin. Vanhat lehdet olivat jo aika härmäisiä, mutta uusi kasvusto varsinkin varjoisalla paikalla oikein heleän vihreä.

Pietaryrtillä eli nappikukilla tuli melkein sama väri kuin lupiinin lehdilläkin. Ehkä aavistuksen tummempi?

Suurin toivein keräsin pihalta kattilallisen poimulehtiä, kun kuvittelin niistä tulevan jotain kaunista kellanvihreää. Ööö, no tulihan niistä kellertävän vihreää, mutta melko tunkkaisen väristä kuitenkin. Likainen kelta-beige voisi olla oikea väri tuolle. Ihan jännä väri tämäkin, ei sinällään ruma, vaikka erilaista odotinkin. 

Värjäystä varten langat täytyy vyyhdittää. Aluksi pärjäsin hyvin tuolinjalkojen avulla, mutta helpottaahan tuollainen kunnon laite hommaa ihan olennaisesti! Mökillä oli säilössä miehen papan tekemä vyyhdityslaite (kai tuolla jokin oikea nimikin on? Vyyhdinpuu?). Elli esittelee, miten hieno se onkaan : ) Malabrigon Sock -vyyhti ainakin oli tuohon juuri passeli, mutta esim Madelinetoshin vyyhti jo liian iso. Saa sitä isompaakin vyyhtiä tuossa käsiteltyä, kun laite on pöydänkulmalla ja on sekin kätevämpi tapa kuin vyyhti sylissä.

Käsityötä kun on, siinä on tuollainen taittuva varsi. Jotenkin sympaattinen tuo liitos, ja sen tappi : )

Tekijä on signeerannut tuotoksensa ja tekovuoden. Ihana!

Ja sitten ne langanvärjäyksen vaiheet, joita itse olen noudattanut. Varmasti on monia tapoja, mutta ainakin nämä ovat toimineet hyvin.

1. Kasveja kerätään kattilallinen. Tuoreita en ole liottanut, mutta puun kuoria liotin yön yli (olivat kyllä valmiiksi jo melko kosteita.)

2. Lisätään vettä kattilaan niin, että aines peittyy. Keitetään tunti (puunkuoria puolitoista).

3. Siivilöidään roskat pois ja jäähdytetään liemi. Tätä voi nopeuttaa lisäämällä sekaan kylmää vettä.

4. Lisätään kädenlämpöiseen liemeen pestyt, märät lankavyyhdit, jotka roikkuu haltialangasta tikun varressa. Nostetaan langat ylös ja lisätään 10% alunaa lankojen painosta. Sekoitetaan hyvin ja lasketaan langat takaisin.

5. Lämmitetään koko soppa hiljalleen 80-85 asteeseen. (Tässä kohdassa lämpömittari on oleellinen!)

6. Pidetään lämpö yllä tunnin ajan (edelleen tarvitaan mittaria ja sen piippausominaisuutta).

7. Jäähdytetään soppa, langat voi jättää liemeen yön ylikin.

8. Jäähtyneet langat huuhdellaan ensin vedessä, jossa on loraus etikkaa. Sitten huuhdellaan niin kauan kunnes väriä ei enää irtoa. Lopuksi pestään vielä villapesuaineella. Huuhdellan ja kuivatetaan!


Kuulostaa ihan helpolta ja sitä se todella onkin! Suosittelen värjäyspuuhiin ryhtymistä, sillä se on ihan mielettömän kivaa!

Neutraalit sävyt

Kevään ja kesän aikana on valmistunut muutamia vähän vähemmän värikkäitäkin juttuja. Vapuksi taisi juuri ehtiä valmiiksi tämä erityisen vapukas ja iloinen musta pitsi-Baktus.

Ohje löytyy ilmaiseksi Ravelrystä. Muistaakseni näihin meni 5 kerää Novitan puuvilla-bambulanka ja puikot oli ehkä 4 mm. Koska tuli kesä, tätä ei ole vielä ollenkaan käytetty. Mutta pian saa taas kietoa huivin kaulaan!

Käväisin maaliskuussa ystävän kanssa Lontoossa ja äkkiä ennen lähtöä nappasin mukaan lankaa, ohjeen ja puikot. Mutta voi ei, otin vahingossa liian suuret puikot lankaan nähden! Tuohon Fabeliin paras olisi 2,5 mm, ja luulin ottaneeni 3 mm puikot. Todellisuudessa mukaan lähti 3,5 -milliset ja kyllähän niilläkin sukat neuloi, tuollaiset pehmeät lörpät. Ohjeenkin olen jo kadottanut jonnekin...

Tosi kiva pintaneule ohjeella tuli! Tuo ristikkäis-silmukka taisi olla nimeltään grasshoppers stitch.

Kesäneuleeksi otin Taimitarhan Helmit, jotka tein Nalle -langasta. Ei kerrota kenellekään, että tein palmikon kummassakin sukassa samalle puolelle...

Kaunis tuo palmikko! Ja tykkään langan väristäkin tosi paljon. Harmi, että tuo väri on poistunut valikoimista.

Näissä perussukissa harmaa lanka on Alize Superwashia. Varteen tein kolmen kerroksen raidoitusta, jossa keskimmäinen keros on neulottu 1 o 1 n. Tuli ihan jänskä. Raidoissa on Fabelia, Tico Ticoa ja Sisua.

Ja vielä yhden Rim -sukat joukon jatkoksi!