Neuleita!

Pikkuisen on ehtinyt vierähtää aikaa siitä, kun tässä blogissa on puhuttu neuleista! Pahoitteluni, että koko vuoden on ollut pelkkää museota.

Neulonut olen tuttuun tapaan koko ajan. Kokosin neuleita kollaaseihin ja tästä tulee nyt melkein sellainen vuosiraportti, jonka yleensä olen tehnyt vasta tammikuun alussa. 

Viime vuosien huivihulluus on onneksi vähän laantunut, uusia on tähän mennessä valmistunut vain viisi. 

Ylhäällä Veera Välimäen malli Powder and Dust, jonka neuloin toistamiseen. Ensimmäisessä ei sattuneet värit kohdilleen, mutta tähän versioon olen tosi tyytyväinen.

Tämä on Waiting for Rain, jossa on hauskasti pitsiosioita lyhennetyin kerroksin toteutettuna aina oikean keskellä. Halusin tehdä tällaisen monenkirjavan, mutta tämä olisi kaunis yksivärisenäkin. Lanka on Malabrigon Sock värissä Diana. Vaikka kuinka yritin valita samansävyiset vyyhdit, on huivin ala- ja yläpuoli aika eriväriset. Tykkään enemmän yläpuolen väreistä ja huivia käytettäessä se jää tietysti enemmän piiloon, mikä vähän harmittaa. Tietysti olisi kannattanut raidoittaa koko matkalta, mutta eipä auta jossitella. Ihan käyttökelpoinen huivi tuli joka tapauksessa ja ehkä väännän jossain vaiheessa sen neutraalimman version vielä.

Kesällä tein puuvillalangalla Slip Knit Love -huivin. Tekniikka on tosi hauska ja mosaiikkipinta jännä. 

Tämän mallin neuloin jo toista kertaa. A Girl´s Best Friend ansaitsi tulla neulotuksi vielä uudelleen, on niin kiva malli. En tietoisesti päättänyt jättää tupsuja alareunasta pois, en vaan ole saanut aikaiseksi tehdä niitä! 

Tämä on Melanie Bergin Colorshift. Pääsi leikkimään jämälangoilla ja se on aina hauskaa!

Paitoja olen tehnyt tänä vuonna kolme. Keväällä valmistui Joji Locatellin mallilla Elton, jonka tein pitkähihaisena versiona. Kuva on vähän surkea, mutta neuletakki on kiva. Ihanan pehmeä ja keveä, raidat on vuorotellen fingering-paksuista lankaa ja mohairia. 

Yläkuvassa kesällä valmistunut Boho Style Mosaic Cardigan. Lankoina tässä on erilaisia suomenlampaan villoja suunnilleen samassa sävyissä. Keskiosassa raidoitin kahta erilaista lankaa ja se vähän erottuu, mutta ei ollenkaan pahasti. Malliin kuuluisi virkkaamalla tehdyt lenkkirivit helmaan ja hihoihin ja tässäkin olen vain saamattomuuttani jättänyt ne lisäämättä. Ehkä jonain päivänä? Niistä tulisi juuri se boho-vaikutelma! Tässäkin on mosaiikkineuletta, samalla tekniikalla kuin tuossa yhdessä huivissa. Paita on niin paksu, että menee melkein takkina.

Toukokuussa aloitin Veera Välimäen Golden Moon -paidan, joka valmistui nyt syksyllä. Tässä tönötän se päällä Hvitträskin puutarhassa ja paita näyttää olevan väärin päin! Höh, mikä moka. Keskellä menee selvästi kerroksen vaihtumiskohta, toisella puolella ei ole noin vinossa olevia kuvioita : )) Lankana tässä Létt Lopi, joka on ihanan ilmavaa mutta samalla vähän karheaa. Ihana malli tämä, yläosassa on paljon pallukoita (bobbles), jotka tehtiin virkkuukoukulla. Hartioiden kohdalla erottuu ehkä kuvasta vähän?

Alkuvuonna tein kivan pipon, Joji Locatellin mallin Boston Streets. Lankana on Malabrigoa, ja kävi niin hassusti, että keräni olivat kahta eri paksuutta. Muistin niiden olevan samaa ja aloitin sillä paksummalla. Eroa ei onneksi valmiissa pipossa niin huomaa, taitereuna on joka tapauksessa muutenkin niin muhkea. Tupsuksi ompelin karvapallon, mistä Elli-kissa ei yhtään tykännyt, se oli nimittäin hänen lelunsa. Valmis pipo löytyi useana aamuna milloin mistäkin, kun pallerolla oli koitettu leikkiä. Voi miten julmaa, kiinnittää lelu tuollaiseen paksuun pipoon! Tämän mallin haluaisin myös tehdä yksivärisenä, jotta reunan hieno kuvio erottuisi vieläkin paremmin.

Yhdet lapasetkin on tänä vuonna valmistunut, jipii! Sattumoisin törmäsin Facebookissa Taito Pohjanmaan  KAL-tapahtumaan, jossa tehtiin Niina Laitisen Kehäkukkalapaset. Käytin näihinkin suomenlampaan villoja. Malli on aivan ihana, mutta harmillisesti näistä tuli hiukkasen pienet. Seuraavaksi sitten hieman isommat puikot tai paksumpi lanka. 

 

Alkuvuoden neuleita

Kesätauon jälkeen on hyvä palata vähän ajassa taaksepäin ja esitellä muita alkuvuoden neuleita, kuin Sukka-Finlandia -sukkia.

Vuoden alkajaisiksi halusin tarttua johonkin ihanaan lankaan ja malliin. Ostin kesän (2018) Irlannin-reissulta pari kerää ihanaa merino-silkkiä (Townhouse Yarns Dame), jolle löysin Tampereen käsityömessuilta kaverin (Lilou Silky Fingering). Näistä kolmesta muodostui Shake it up, josta olin nähnyt monia tosi upeita toteutuksia Ravelryssä. Lanka on mukavan keveää ja värit suorastaan loistavat kummassakin langassa. Huivissa on kaikenlaisia kivoja mallineuleita, hiukan pitsiä ja patenttia sekä raitoja. Neulominen sujui mukavasti, mitä nyt lopussa silmukoiden poimiminen erilaisten mallikuvioiden reunoista oli hieman tuskaisaa. Valmis huivi on niin kiva, että nuo pikkuiset vastoinkäymiset unohtuu.

Joulupukki toi kaksi vyyhtiä petroolinväristä Malabrigo Sockia. Kahdelle vyyhdille sopiva malli oli Whitley Bay, joka oli sopivan simppeliä neulottavaa, mutta lopputulos on kuitenkin kiinnostava. Yksivärisiä huiveja kaipaa useinkin, monivärisiä on kuitenkin suurin osa. Kaikelle on paikkansa.

Sukkakisan välitöinä syntyi muutamat muutkin sukat, taisi silloin sukatuttaa oikein kunnolla. Jo monet Squirclet on tullut tehtyä, mutta tällainen Ravelryn projekteissa näkemäni sukkaparin väritys ihastutti ja kun tuota kirjavaa Fabelia sattui olemaan käsillä, yhdistin sen vaaleansiniseen. Raikkaat tuli, annoin ystävälle lahjaksi.

Lahjaksi meni myös oranssit Monkey-sukat, joista tuli kivan pirtsakat kevätsukat.

Keväällä innostuin myös tarttumaan kauan säilömiini hahtuvalankoihin, niistä tuli huovutetut tumput. Ruskeat ja 

valkoiset.

Anoppi kaipaili tossuja ja sellaiset oli hirmu nopeat toteuttaa paksusta Dropsin Nepal -langasta. Ohjekin on Dropsin, nimeltään Highland Dew Slippers.

Nämäkin tossut on Dropsin mallista (Snow Fairy). Näihin tuli vähän hassu muoto, ovat jääneet kaapin perukoille köllöttelemään. Mutta kohtahan tulee taas kylmä (no ei ihan heti onneksi vielä!), niin ehkä pääsevät käyttöön.

Kesällä ja nyt alkusyksyllä on tullut paljon neulottua, mutta keräilen ensin postauksiin keväällä valmistuneita. Pikkuhiljaa : ) 

Vuoden 2018 neuleet

Tadaa! On taas tullut vuonna 2018 neulottua! Ainakin huiveja on paljon, joku voisi ehkä ajatella, että jopa liikaa. Huivihyllyt ainakin pursuavat vaatehuoneessa ihan kiitettävästi. Käytän kaikkia huiveja, mutta joskus joku yksilö unohtuu joksikin aikaa, kun ei ole näkösällä. Pitäisikin pitää  hyllyt hyvässä järjestyksessä, jotta unohtamisia ei pääsisi tapahtumaan.  Yksi näistä huiveista on virkattu.

Huiveja valmistui vuonna 2018 yhteensä 20 kappaletta. On siinä muutama, jotka eivät jääneet minulle.

Viimeisin valmistunut huivi on Adventtimysteerineulontahuivi Kaarne. Käytin pohjaan lepänkävyillä värjättyä Dropsin Baby merinoa ja tehostevärit otin jämistä ja minikeristä. Kiva huivi tuli ja neulontaprosessi oli mukava tehdä valmiiksi määritellyissä palasissa.

Käsiasioiden saralla oli tänä vuonna hiljaista. Alkuvuodesta tein suomenlampaanvillasta parit norjalaislapaset ja äidilleni kämmekkäät. Syksyllä valmistui nuo värikkäät. Pipojen kanssa oli vielä heikompaa, vain yksi kappale tänä vuonna (alakuvassa keskellä) ja sekin päätyi asunnottomien yön keräykseen täysin käyttämättömänä. Eikun hei, toinen pipo valmistui joululajaksi isälleni! Ja itse asiassa vielä kolmaskin valmistui tyttärelle ihan vuoden viime päivinä. Nämä kaksi pipoa on alimmassa kollaasissa. 

Kategoriassa "Muut" oli tänä vuonna vauvajuttuja, jotka lähetin entiselle vaihto-oppilaallemme Brasiliaan keväällä. Näitä oli kiva tehdä! 

Joulupukin pyykkinaru valmistui ihan alkuvuodesta ja ehti hyvin ilostuttaa meitä vielä joulunajan loppupuolella. Nyt se jo keikkuu taas pyykkinarulla, jossa on roikkunut jämälankajoulukalenterin paketit ja joulukortit.

Paitoja tein kolme, kaksi puuvillaista ja yhden villaisen.

Sekalaiskollaasiin pääsi pipojen lisäksi tyttären toivoma Harry Potter -huivi ja Aava-sukat sekä tonttu "Here We Gnome Again".

Ja tässä koko tilasto, vuodesta 2012 alkaen. Ihmettelen vaan, miten on mahdollista, että joka vuosi tulee vaan lisää neulottuja kilometrejä! Kohta täytyy tulla huippu vastaan, ei tuo nousu voi loputtomiin jatkua. Tänä vuonna projekteja oli reilusti vähemmän kuin viime vuonna, mutta koska huiveja oli niin paljon, kilometrejä kuitenkin kertyi. Toisaalta vuoden 2017 projektien määrää "vääristi" tilkkupeittoon neulotut palat, joista kustakin on oma projektinsa.

Aikani kuluksi kokosin vielä kaikki projektit ja niiden metrit yhteen sivuun. Ihan lopullinen versio tämä ei ole, vuodesta 2018 puuttuu muutama projekti ja metrit ovat siis väärin. Kuvaan ei mahdu ihan kaikki, vaan rivit jatkuvat alaspäin vielä aika pitkään, varsinkin vuoden 2017 peittopalojen kanssa. Ja sitten kun katsoo noita vuoden 2012 projekteja niin aikamoisia kamaluuksia siellä seassa luuraa. Tuota vuotta vanhempia töitä en edes ota mukaan kuviin ja tilastoihin, ne kun on niin eri maailmasta. Kiva siis nähdä, että edistystä on neulonnassa tapahntunut! Värit ovat kuitenkin pysyneet yllättävän samoissa kaikki nämä vuodet.

Tästä on hyvä jatkaa neulevuoteen 2019. Tiedossa on ainakin alkuvuonna paljon sukkia (Sukka-Finlandia!) ja eiköhän niitä huivejakin taas synny useita. 

Hyvää uutta vuotta!

Sukkia, lapasia, pipo ja paita

Syksyn neuleista vielä pari sanaa, jonka jälkeen on parempi siirtyä keväisempiin juttuihin. Niina Laitisen yhteisneulonta syksyllä oli nimeltään Metsäretket. Aiheensa vuoksi sukkiin oli käytettävä kasvivärjättyjä lankoja, kertakaikkiaan pakko. Jätin tällä kertaa keltaiset ja vihreät pois, pohjavärinä perusharmaata seiskaveikkaa. Muokkailin kuvioita jonkun verran. Heti alussa roikkuvien lehvien jälkeen tuli pallukkarivi (marjoja?), mutta ne eivät mallissa olleet kohdallaan lehvien kanssa. Suurensin vähän marjoja ja sijoitin ne lehvien kohdalle, väleihin tuli pienet tiplut. Ruskea siksak-kuviokin taisi olla omaa sovellusta. Nämä sukat meni tyttärelle.

Malli: Metsäretket

Langat: 7 veljestä harmaana sekä liuta kasvivärjättyjä saman paksuisia, mm. Novita Juhani

Puikot: Kääk, oliskohan olleet 3,5 mm?

Sukkien jälkeen julkaistiin vielä lapasohjekin samalla teemalla. Näistä tuli muuten kivat, mutta peukaloista tuli vähän liian tiukat. En ole jaksanut purkaa ja tehdä uudelleen. 

Syksyn värejä toistaa kivasti myös nämä Squircle-sukat. Tämä malli on tosi hauska tehdä, oikeastaan inspiroisi tehdä taas yhdet tällaiset, ne olisi jo kolmannet.

Malli: Squircle

Langat: Alize Superwashia ja jämäsiä mm. Väinämöinen, Fabel ja Sisu.

Puikot: 2,5 mm

Loppuvuoden harmaudessa teki mieli neuloa jotkut piristävän väriset sukat. Tähän tarkoitukseen kävi oivallisesti Regian Stripemania Color, jossa ihanat oranssin ja ruskean sävyt. Kaveriksi sille otin Nalle Taikaa vihreän sävyissä. Jo on väri-ilottelua!

Pojalle lupasin neuloa retkivillapaidan, sellaisen perinteisen, kunnollisen ja villaisen. Syksyllä menimme yhdessä lankakauppaan Lopi-hyllylle ja sieltä hän valitsi mieleisensä värit. Mallin olimme valinneet jo etukäteen. Päävärinä paidassa on antrasiitin harmaa, melkein musta lanka. Sovelsin ohjetta ja tein niskaan lyhennettyjä kerroksia, mutta aluksi ne sattuivat väärään paikkaan, puoliksi olkapäälle. Paita tehtiin alhaalta ylös saumattomasti, joten testaaminen tuossa vaiheessa oli ihan mahdollista ja kunnon paikat saatiin merkattua, kunhan siihen vaan vähän käytti viitseliäisyyttä. Lopulta paita onnistui oikein hyvin ja sitä käytettiin jo monesti syksyn partioretkillä. Paita valmistui noin kolmessa viikossa.

Malli: Riddari

Lanka: Istex Lettlopi

Puikot: 3,5 mm ja 4,5 mm

Sitten pipo-osastolle. Monet aiemmin tekemäni pipot ovat ruskean ja oranssin sävyisiä, ne eivät nyt sopineet vanhaan roosaan takkiin. Sopivat langat löytyivät Ilo Yarnsista Salosta ja malliksi nappasin vanhan tutun Ligurian.

Malli: Liguria

Langat: ONION knit No. 4 Organic Wool + Nettles

Puikot: 4 mm

Vähän jälkijunassa tutustuin tähän sukkamalliin, jota monet ovat neuloneet jo monta kuukautta:  Vanilla-sukkiin. Rakenne on ihan uudenlainen ja sukasta tulee hyvin jalkaan istuva. Just hyvä malli näille itseraidoittuville langoille, joista neulottuihin sukkiin kaipaa jotain pientä twistiä. Ylemmän kuvan sukat tein tavallisilla sukkapuikoilla, alemmat looppasin. 

Malli: Vanilla is the new black

Lanka: Alize Superwash

Puikot: 2,5 mm

Olin jo alkusyksystä kaivanut esille suomenlampaanvillani tarkoituksena alkaa tehtailemaan lapasia talveksi. Tehdas pääsi aloittamaan toimintansa vasta helmikuun alussa, mutta näyttää näitä pakkasia nyt riittävän (argh!), joten villalapasia tarvitsee vielä (valitettavasti). Kumpikin näistä oikein kiva malli ja suomenlampaan villa nyt on ihan superihanaa neuloa, aina...

Malli: Norwegian Mittens for Mimi (ilmaisohje)

Lanka: Erilaisia suomenlampaan villoja

Puikot: 3 mm

Näissä toisissa kaaviot on napattu Ravelrystä, mutta varsinainen ohje oli maksullinen ja ilmeisesti norjaksi. Sovelsin sitten toisten lapasten ohjeesta, kaavion silmukkamäärä täsmäsi kummassakin. Suuremalla kontrastilla olevat värit toimisivat näissäkin paremmin, mutta on nämä ihan kivat näin utuisinakin.

Malli: Erlands Mitten 

Langat: Suomenlammasta

Puikot: 3 mm

Valmistuneita ja suunnitelmia

Niin se kesä vilahti ohi ja nyt on korkea aika laittaa tänne uinuvaan blogiin muutama todiste siitä, että kesälläkin on neulottu. Aurinko ei ihan hirveästi kesällä (ainakaan kuumasti!) paistanut, mutta tuossa keltasävyisessä huivissa tuntuu olevan sisäänrakennettuna joitakin lämmittäviä säteitä.

Kyseessä on Stephen Westin Knit n´Slide, jossa pääväreinä ovat Hedgehog Fibresin Pollen, Seed ja Fool´s Gold. Mohairin tilalla on luonnonvalkoista Dropsin Brushed Aplaca Silkiä. Tein huivista isomman koon (L) ja kunnollisen kokoinen siitä tulikin! Noita reunan röpelöitä oli tosi hauska neuloa, vaikka silmukoita olikin puikoilla noin miljoona (tai noin 1500). Päättelykerros vei myös aikaa ihan hirveästi, mutta onhan nuo söpöt nypyt kaiken nyhräämisen väärti. Malli on kiva, langat on kivat, suosittelen siis kumpaakin!

Huivikuvat on otettu oliivilehdossa jossain päin Toscanaa: 

Olimme heinäkuussa reilun viikon matkalla, jolla juhlistimme 20-vuotishääpäiväämme. Ensin vietimme neljä päivää miehen kanssa kaksistaan kierrellen Toscanaa. Majapaikkamme oli Sienassa pienessä palatsihotellissa ja siitä käsin oli kätevä tehdä päiväretkiä upeisiin maisemiin ja kivoihin pikkukaupunkeihin.

Loppuloman vietimme Firenzessä, jonne myös tyttäremme lensi. Kauniissa kaupungissa oli paljon nähtävää, ruoka oli hyvää ja lämpöä riitti. Oli oikein onnistunut ja ihana loma!

Kesäloman viimeisinä päivinä käväisimme vielä päiväristeilyllä Riikassa. Sen suhteen kävi hirmuinen moka: matkaneule nimittäin unohtui kotiin! Onneksi Riikasta sentään saa lankaa, ostin Hobbywool -liikkeestä lapaspaketin, joka sisälsi langat ja ohjeen. Lisäksi piti vielä ostaa puikot. Eka lapanen melkein valmistuikin matkan aikana ja toinen sitten kotona. Näissä on hauska malli ja värit, ainoastaan peukalokiilan puute on pieni miinus. Sitä ei tuon kuvion takia oikein olisi siihen saanut lisättyäkään. Alareunan nirkkoreunuksen keksin omasta päästä ja siitä vaikuttaa tulleen ihan toimiva. 

Neulesyksy vaikuttaa kiireiseltä ja melko aikataulutetultakin. Nyt on puikoilla pojalle Riddari Lettlopi -villasta. Kaarrokkeessa mennään, valmista tulee toivottavasti parin päivän sisällä.

Lauantaina 16.9. alkaa Taimitarhan syyssukka-KAL Metsäretkiä, johon ajattelin käyttää itsevärjäämistäni langoista ruskean sävyisiä. Pohjaksi tulee meleerattu vaalean harmaa. Viime syksyn sukat tein luonnonvalkoisella pohjalla ja käytin kaikkia värjäämiäni värejä, mutta nyt pitää vähän muuttaa konseptia, ettei tule liian samanlaisia.

Sitten kun sukat valmistuu (30.9.) niin alkaakin Stephen Westin mysteerineulonta Speckle & Pop! Lankojen valinta on ollut kuumeisesti käynnissä viime päivien ajan. Saatan ehkä tehdä huivin yläkuvan langoista ja popseiksi sitten luultavimmin jotain oransseja sävyjä. Ellen muuta vielä sataa kertaa mieltäni...

Mahtava syksy siis käynnissä! 

Kesävärejä neuleissa

Pikkaisen on tullut keväällä ja kesällä neulottua, tässä niistä värikkäimmät. Yläkuvan marisukkiin käytin seiskaveikn jämiä. Kaaviot ovat täältä, mutta muokkasin hieman kerrosmääriä, jotta sain sukkien pituudet täsmäämään. Sukat neulottiin 4 mm puikoilla. Hirmuisen kivat tuli näistä! Värejä oli hauska suunnitella ja samalla koittaa saada aikaan tasapainoinen sukkapari.

Näistä toisen neuloin jo viime kesänä, mutta koska siitä tuli niin ruma, se sai jäädä lankakoriin häpeämään määrittämättömäksi ajaksi. Erityisesti tökki tuo varren keltamusta tiikeriraita. Tänä kesänä annoin tuolle rumilukselle kuitenkin mahdollisuuden ja neuloin sille parin. Ja yllättävää kyllä, parin kanssa nuo sukat ei olekaan niin rumat! Lankoina Fabelin ja Regian jämiä, puikot 2,5 mm.

Kevättalvella aloittelin pöllölapasia tyttärelle. Joitain mukamas tärkeämpiä projekteja tuli eteen ja nämä vähän jäivät samalla kun lapaskausikin loppui. Valmistuivat kuitenkin kesäksi ja pääsivät apilikkoon kuvattaviksi. Malli on ilmaisohje Ravelrystä (Grey Eyed), lankoina vihreä Fabel ja ruskea Sisu. puikot 2,5 mm.   

No tässäpä sitten varsinaiset kaunistukset! Halusin eroon pikkunöttösestä punakeltaista pätkävärjättyä hirvitystä ja päätin upottaa sen sukkiin. Pohjalle löytyi jostain mielenhäiriöstä ostamani punainen Fabel, kärkiin sitten keltaista Sisua. Vähän särkee silmiä lopputulos, mutta ovathan nuo ihan pirteät.

Seiskaveikan jämiä upotin tähän jätskihattuun. Ohje on alunperin Nallelle, mutta tein vähemmillä silmukoilla (olisko ollut 100, nyt en enää muista...) Tuli ihan kiva ja tätä oli hauska neuloa, mutta ei tällä varmaan ainakaan meidän perheessä ole käyttöä. Lahjalaatikkoon siis.

Viimeiseksi vielä kuplalapaset, jotka valmistui talvella niin, että niitä tytär ehti käyttääkin. Kuvaaminen jäi, varmaan juuri siksi, että nämä olivat käytössä! Lankoina näissä ihanaa islantilaista  Lett Lopia, erittäin mukavaa neuloa ja todella hyvin käyttöä kestävää. Lapasia on käytetty pari kuukautta, mutta vieläkin ovat kuin uudet. Karheuden takia langalle en keksi muuta käyttöä, kuin lapaset, mutta sen verran ihanaa lankaa tuo on, että muutamat lapaset siitä voisi ensi talveakin varten tehdä.

Nelma, kupla ja kaverit

Hupsis, nämä kuvat on näemmä otettu talvella. Jäänyt pari postausta luonnoksiin uinumaan, mutta nyt on hyvä hetki julkaista nämä, ennenkuin on yhtäkkiä kunnon kevät.

Tämä palleropipo on oma malli, hyvin simppeli sellainen, kuten näkyy. Jujuna on monivärisellä langalla tehdyt pallot ja isohko tupsu samoista ja lähisävyn langoista.

Malli: Nelma Hat (Ravelry-linkki, ilmaisohje) 

Langat: Drops Big Merino ja Manos Maxima

Puikot: 4,5 mm ja 5 mm

Tässä pipossa muuten samat tiedot, mutta pohjalankana Dropsin Nepal. Aivan ihana keltavihreä, mutta ikävä kyllä Nepal kutittelee jonkun verran, toisin kuin Merino.

Suomenlampaanvilloja minulle on kerääntynyt aikamoinen määrä, kun sa vaan on niin ihanaa! Kätevintä se on mielestäni lapasissa, jossa kutittavuus ei ole niin iso ongelma. Pojalla oli tarvetta lapasille, joissa olisi kolot peukaloille.

Letkun kylän ruskeasta langasta ja Bovikin tilan vaaleasta syntyi Kuplat, hyväksi havaittu lapasmalli. Muokkasin kärkeä vähän (sillä inhoan kitchener´s stitchiä) ja kavensin kuplissa ylimääräisiä silmukoita pois. Hyvä tuli noinkin, kivan pyöreä. Ja nyt on hyvä näpytellä kännykkää pakkasellakin!

Muutamasta ihkulangasta syntyi Maasälpä -huivi. Malli on Veera Välimäen kirjasta Huivileikki. Lankoina Puffan glitteriä sisältävä lanka värissä Luoto ja Louhittaren luolan Tuulen tytär sävyssä Hopea. Huivin malli on aika erikoinen, sillä toinen pää lähteekin ensin neulotuista kolmioista ihan toiseen suuntaan. Kaulalle kietominen on aika haastavaa, joten tämä huivi on ikävä kyllä jäänyt aika vähälle käytölle. Saattaa olla, että puran sen jossain vaiheessa ja otan ihkulangat parempaan käyttöön.

Ja vielä yhdet pikkulapaset. Näidenkin malli on oma, mutta se on edelleen puhtaaksikirjoitusta vailla, ollut jo viime talvesta. Nämä ovat varsinaiset testikappaleet, joiden kärjetkin on näemmä ihan eri paria. Juuri kärkien kohdalla mulla onkin ongelma ohjeen kirjoituksen kanssa. Pitää siis neuloa vielä ainakin yhdet lapaset, jotta saan selkoa siitä, miten kärkikavennus oikein menee. Lankana näissä on joku sellainen, jonka alkuperästä ei ole mitään havaintoa. Rouheaa on, ja väri on kiva.

Lauantaina pääsi jo ihanasti pihahommiin! Jospa kohta bloginkin sisältö olisi jotain muutakin kuin neuleiden esittelyä. Kovasti tekisi jo mieleni mennä kuvaamaan maasta nousevia pikkualkuja!