Lauantain otokset

Lauantain otoksia ympäri olohuonetta. Valo saa kaiken näyttämään taas eloisalta talven pimeyden jälkeen. Kaappien kätköistä löytyy näemmö aarteita : ) Pölyjen pyyhintää olisi kyllä tiedossa, muutama verhokin on sattuneesta syystä alaosastaan aika karvainen.

Viikonloppuna neulotaan, suunnitellaan tulevia projekteja ja yritetään hankkiutua terassia peittävästä lumikerroksesta eroon.

Hyvää viikonloppua!

Uusi pikku makkari

Pitkästä aikaa vähän remonttipostausta! Ja pitkään tässä pikkuremontissa menikin. Aloitimme sen hiihtolomalla helmikuussa ja muutimme olohuoneeseen nukkumaan. Matkan varrella tuli kaikenlaista vesiputkeen poraamista ja muuta pikku hidastetta ja lopulta nukuimme olkkarissa aina vappuun asti. Ja kesäkuussa otetut kuvat julkaisen nyt heinäkuussa. Hyvin verkkainen prosessi siis!

Suurimpana rakenteellisena muutoksena huoneeseen tuli uusi väliseinä. Sitä ei jostain syystä alunperin ollut, vaikka tilojen välissä on korkeuseroakin. Aluksi seinän virkaa toimitti vaatekaappi ja ikkunaseinän puolella oli jos jotain hyllyviritystä. Siitä koko homma oikeastaan lähti liikkeelle, kun yksi vaatetanko vaatekaapin ja ikkunaseinän välistä romahti. Tuo kohta piti siis saada kuntoon ja miksipä ei samalla remontoitaisi koko huonetta!

Uuden seinän yläosaan laitoimme ikkunan, joka alunperin oli keittiömme tuuletusikkuna. Heti talon ostettuamme puhkaisimme keittiöön oven takapihan terassille, niin nämä ikkunat jäivät tyhjänpantiksi. Kiva, että kaikki ikkunat ovat nyt samaa sarjaa ja aikakautta.

Makkarin päädyssä on entinen vaatehuone, joka välillä toimi makuuhuoneenamme. Nyt siitä tehtiin vaatehuone sanan varsinaisessa merkityksessä eli walk-in-closet. Perinteisesti kaikkien kotiemme vaatehuoneet ovat olleet romuhuoneita ja lattiasta kattoon täynnä milloin mitäkin sälää, mutta nyt tuonne uuteen vaatehuoneeseen eivät pääse kuin käyttövaatteet. Kalustus on siellä vielä kesken, tavoitteena olisi joskus hankkia sinne kunnon systeemit vaikkapa Ikeasta. Väliaikaisetkin lipastot ja lankakorit toimivat myös hyvin, mutta ovat hiukkasen rumia. No, ehkäpä talon viimeisimmässä nurkassa voi olla vähän jotain rumaakin.

Niin ja tuo päiväpeitto, se on jo saanut lähtöpassit. Eihän tuo vaaleanpunainen väri nyt sovi uuteen huoneeseen ollenkaan! Mietinnässä on uusi päiväpeitto, joka voisi olla kaksi untuvapeittoa ommeltuna yhteen tai sitten joku muu kiva, ruskean- tai harmaansävyinen juttu.

Saunaeteisessä sijaitsee nyt askartelupöytä ja kaapisto tarvikkeille. Tämä huone on keltaisia kiuruja lukuunottamatta vielä remppaamatta. Lattia oli jo talon ostohetkellä kaikista kamalin osa koko taloa ja tuntuu ihan hullulta, että juuri se on säästynyt kaikista viimeisimmäksi remonttikohteeksi! Huoneeseen tullaan myös saunasta ja pesuhuoneesta, joten lattian tulee olla ainakin hieman vedenkestävä. Yksi vaihtoehto on laatta/klinkkeri ja sinne alle lattialämmitys, mutta olemme ehkä kuitenkin päätymässä uuteen vinyylilankkuun, joita saa mm. parketin näköisillä pinnoilla.

Elli esittelee : )

Ihanimmat kankaat pääsivät kaappiin, langat muuttivat vierashuoneeseen. Työpiste on nyt mukavan kompakti ja taas oli hyvä tilaisuus luopua ylimääräisestä sälästä. Ompelujuttuja tuossa ei oikein mahdu tekemään, mutta onneksi on aina keittiönpöytä, jonka vallata ; )

Remonttia!

Bloggaukseen tuli pieni tauko, kun meidän teki mieli aloittaa remppaaminen talon itäsiivessä. Päätös tapahtui hyvinkin nopeasti ja kaikki sai alkunsa pienen vaatetelineen sortumisesta. Pienestä purosta syntyi äkkiä isompi virta, kun päätimme heivata tyttären huoneen rumat vaatekaapit ja korvata ne entisen askarteluhuoneen vaatekaapeilla. Voin sanoa, että 12-vuotiaan tyttölapsen kaapeissa on paljon pientä ja isoa tärkeää tavaraa, mm. kallisarvoisia eri ravintoloista kerättyjä serviettejä ja hienoja kiviä ; )

Kaksi viikkoa sitten järjestelyt olivat niin pitkällä, että saimme siirtää sänkymme väliaikaisesti olkkariin. Ylimääräinen löhöilytila (tosin löhöilyaika on hyvin rajallista!) on oikein tervetullutta ja kissakin tykkää! Onneksi olkkari on niin suuri, että yksi normaalikokoinen parisänky sujahti sinne ihan hyvin, eikä se vie edes kovin paljon tilaa.

Elli tosiaan otti huonekalurallista kaiken irti ja löysi monia kivoja oleskelupaikkoja!

Vanha vaatehuone pääsee jälleen alkuperäiseen käyttöönsä, mutta nyt siitä tulee ihan oikea käyttövaatteiden säilytyspaikka, eikä mikään tavaran dumppaushuone, jollaisia vaatehuoneemme ovat aina ennen olleet. Joku voisi kutsua uutta vaatehuonetta walk in -closetiksi.

 Vaatehuone jää oikealle, kuvassa rakennusmuovilla suojattuna oviaukko. Paneelit seiniltä sai kyytiä, alta paljastui varmaankin 60-luvun alkuperäinen punaruskea seinämaali.

Näkymä toiseen suuntaan. Ovi vasemmalla vie pyykkihuoneeseen (entinen pannuhuone). Tuohon portaiden kohdalle on tulossa ihan oikea seinä ja portaiden yläpäähän mahdollisesti ovi jossain vaiheessa myöhemmin. Ellikin löytyy kuvasta, kun oikein tarkkaan katsoo.

Kattopaneelitkin saivat kyytiä samalla, kun vaihtoon menee muutkin pinnat. Vaaleanharmaa maali sivuseinissä (paitsi ikkunoiden luona) on Country French -kalkkimaalia sävyssä Savu. Sillä tuli hauska mattainen pinta. Toinen paketti on vielä jäljellä, sitä käytettään ainakin uuteen, rakennettavaan seinään.

Sängynpäädyksi valitsimme tuollaisen vanhan rautasängyn näköisen : ) Etsittiin kuvia Pinterestissä ja päädyttiin tuollaiseen melko simpeliin malliin. Piirustelin viivat lyikkärillä vatupassia apuna käyttäen seinään ja teippasin rungon kohdat umpeen. Sitten vaan mustasta ja valkoisesta sekoitettua tummaa päälle. Seinän yläosaan meinaan laittaa erilaisia tauluja rykelmän, jotta nuo eristelevyjen raotkin vähän peittyisi.

 Vielä on paljon maalattavaa, rakennettavaa ja sipisteltävää, mutta paljon ollaan jo tehtykin. Vähän alkaa jo hahmottumaan, millainen tilasta valmiina tulisi. Vieläkin jaksan ihmetellä sitä, miten tuo harmaa nyt yhtäkkiä onkin tosi ihana väri, kun ennen sitä kammoksuin. Syytän vaikka keski-ikää mielenmuutoksesta ; )

Pannuhuoneesta kodinhoitotila

Vastapainoksi puutarhapostauksille vilautan vähän meidän uusinta huonetta. Maaliskuussa meille tuli maalämpö ja sen myötä pääsimme eroon öljykattilasta. Pannuhuoneen ei tarvitse enää olla paloturvallinen, vaan siitä tuli ihan normaali huone. Maalämpömasiina oli pakko sijoittaa hassusti ikkunan eteen, sillä sen taakse pitää päästä huoltotöihin tarvittaessa. Valoa pääsee ikkunasta kuitenkin ihan riittävästi, kun eihän tuolla nyt varsinaisesti oleilla.

Huoneeseen saatiin siirrettyä koko pyykkihuolto. Vanha kuivausrumpumme, jota käytämme vain lakanoille ja pyyhkeille, ei ole mikään kaunistus, joten on kivaa että se ei ole enää niin näkösällä. Mustassa hyllykössä on pyykkikorien lisäksi pesu- ja puhdistusaineita ja joitakin työkaluja. Imurikin huoneessa usein majailee.

Tuo vanha valonkatkaisija on oikeastaan ihan symppis : )

Ennen huoneen ovi oli perinteinen, kamalan ruma ja painava pannuhuoneen metalliovi. Olipa se vielä paneloitu ulkopuolelta. Koska mitoitus ei ole mikään standardi, meillä oli vähän päänvaivaa miettiä, mistä saisi uuden oven. Muistin sitten, että Metsänkylän navetalla on netissäkin tietoja mm. ovista mittoineen päivineen ja sieltä löytyikin parilla klikkaisulla juuri oikean kokoinen ovi! Isäni sai sen asennettua hienosti rakentamalla karmit metritavarana myytävästä ovenkarmilaudasta. Hän myös haki oven navetalta, puhdisti, hioi ja maalasi sen. Aika velho remonttimieheksi se mun isä : )

Kylpyhuoneeseen jäi aikamoisen tyhjä kohta pesutornin muutettua uuteen huoneeseen. Pikaratkaisuksi hankimme pyyhehyllyt Ikeasta. Elli kokeilee ja toteaa hyllyn mielenkiintoiseksi. Ja juu, tuo tursake yhden jalan alla on ollut paikoillaan jo aika monta viikkoa. Saas nähdä, saammeko kesän aikana sen vaihdettua johonkin nätimpään... (Pahoittelut huonolaatuisesta kännykkäkyúvasta!)

Ainiin, löysin roskalavalta rikkinäisen (=jalustattoman) karttapallon. Se on hieno ja pahvinen. Avasin sen ja meinaan ehkä tehdä siitä kaksi lampunvarjostinta, näin Pinterestissä niin hienoja sellaisia. Saas nähdä, saanko aikaiseksi tänä kesänä vai jääkö ikuisuusprojektiksi ; )

Kiuruja ja kuvia

Meille lennähti keltainen kiuruparvi antamaan energiaa ja iloa. Tämä tapetti on kummitellut mielessä jo pitkään ja nyt kun takapihan eteisen pintaremppa oli ajankohtainen (syystä että välikattoon kuolleet kaksi hiirulaista alkoivat löyhkätä), päädyimme tapetoimaan yhden seinän ja maalaamaan loput.

Viime perjantaina teimme lasten kanssa retken kauas pääkaupunkiin (hih, meiltä alle 30 min bussilla) ja vieläpä niin pitkälle kun Sörmäisten metroasemalle. Siitä kipitimme kauniita Kallion katuja Tapettitaloon Fleminginkadulle ja takaisin kiurut kainalossa. Se oli kiva reissu :)

Yhdestä rullasta riitti juuri yhteen eteisen seinään ja vielä saunaeteisen seinäänkin paneelien yläpuolelle. Hieman piti askarrella irtopaloista vasenta ylänurkkaa kun yhtenäistä palaa ei enää saanut. Jos oikein tarkkaan katsoo, huomaa, että kuviot ei aivan täsmää, mutta kuitenkin tapetin kuvio on todella armollinen palapelin pelaamiselle. Kiurut ovat nyt yhden ja saman seinän kummallakin puolella, kahdessa eri huoneessa. Lopputulos on oikeastaan yllättävän hauska, tuntuu että kattorimatkin olisi luotu näitä keltaisia kiuruja varten.

Myös isossa eteisessä etuoven luona heilui maalisuti. Seinä oli edelleen tasoitetapetilla, joka sinänsä oli ihan siisti mutta sellainen ikävän tikkuinen/lasikuituinen. Väri seinässä on nyt Herkkusieni. Tauluja naputtelin vähän enemmän kuin ennen maalaamista ja mukaan pääsi miehen äidin kaksi vanhaa taulua 40-luvulta. (Ne on nuo oikealla puolella olevat kaksi lapsiaiheista.) Valokuvissa on muistoja eri matkoilta, Istanbulista, Pariisista jne.

Herkkusientä riitti vielä tuulikaappiinkin. Aatu-kissa pääsi nököttämään postilaatikon yläpuolelle.

Tässä vielä taulurykelmä kauempaa. Kuin vahingossa ne toistaa orvokkiverhojen värejä ;)

Chippailua

Monissa blogeissa pyörii nyt hauskoja värilastukuvia, joita voi tehdä kätevällä Chip it! -ohjelmalla (www.letschipit.com). Mukavaa puuhaa tuo chippailu, vaikka lastut on välillä hieman outoja. Mistähän nuo yläkuvankin kaikki harmaat ja oikean puolen vihreät ovat pompanneet, jostain varjoista kai?

Vihreä on hiipinyt pieninä määrinä sisustukseen nyt syksyn tullen, H&M Homesta oli ihan pakko saada nuo kasviverhot. Tykkään kovasti! (Ikkunan ulkopuolella voi nähdä kissan ulkoiluttajan hieman tylsistyneenä.) Fiikusta on myös vähän parturoitu, että pysyy paremmin pystyssä ja että vie vähemmän tilaa.

Olohuoneessa on vaihtunut kartta sohvan päällä ja sen myötä huoneen sävyt erilaisiksi. Punaiset on jäähyllä ja palaavat ehkä kevääksi. Uusi isompi matto olisi toivelistalla ja toista sohvaakin vähän haikaillaan. Ihan hyvä kuitenkin tämäkin tilanne, hyvin pärjäillään näinkin.

Eteiseen/ruokailutilaan ripustin vanhat Metsovaaran perintöverhot, miehen mummolasta peräisin olevat ihanuudet. Kuosin nimi on Orvokit. Vähän tummaa saa näin alkusyksystä ollankin, keväällä voi taas sitten vaalentaa. (Ja taas nuo harmnaat tuolla lastussa kummittelee, sekä kirkas keltainen.)

Tässä sama kohta kuvattuna toisesta suunnasta joskus talvella. Hieman yksitoikkoisempu väriskaala!

Ja tässä myös viime talven värejä (tai värittömyyttä ehkä enemmänkin).

Näitä talvikuvia kun katsoo niin oikein kutkuttaa ajatus, että kohta saa taas ripustaa ikkunoihin paperitähtiä ja alkaa polttaa kynttilöitä. Ihanaa! Mutta ensin nautitaan kuitenkin vielä valoisuudesta niin kauan kuin sitä suinkin vielä riittää.

Jos innostuit chippailemaan omaa kotiasi niin vinkkaa siitä kommenttiboksissa!

Keinusänky ja keskeneräisiä

Meillä on olohuoneessa uusi huonekalu, miehen ihan itse tekemä. Nähtiin syksyllä Fiskarsissa muotoilunäyttelyssä tällainen roikkuva sänky ja heti mies päätti, että tuollainen meille olkkariin. Välillä koko juttu jo unohtuikin, mutta sitten näin Pinterestissä kivan kuvan vastaavasta sängystä, jossa oli kauniit valkoiset pitsipeitot ja tyynyt päällä. Ei mennyt kun pari päivää ja valmista tuli!

Pitkät puut on vanhasta telttasängystä, jossa mieheni pappa nukkui kesäöinä rintamamiestalonsa sivurakennuksessa sairaalan yövuorojen jälkeen. Isolle miehelle piti olla aika jykevät puut! Ne on nyt kauniisti harmaantuneet ja yhä kestävät. Niiden päälle kiinnitettiin vaneri. Kattoon koukut ja narulla kiinni!  

Ja tässä in action. Poikani lepäilee partioretkestä väsyneenä -mutta onnellisena ; ) ja Ellikin tykkää. Ihmeellinen kissa, kun ei välitä vaappuvasta alustasta! Sitä saa kantaa pyykkikorissakin pitkin taloa (se menee usein kököttämään siihen valmiina matkustamaan), eikä se ole moksiskaan. Pärjäisi siis laivakissanakin varmasti erinomaisesti. Vaikka ei me sitä laivalle päästetä!

Käsityöpuolella isoja projekteja on nyt muutama kesken, yllä villatakki ohuesta huivilangasta. Valmistuminen onneksi melkein näköpiirissä, sillä taka- ja etukappaleet ovat valmiit ja eka hihakin jo tuossa kuvan vaiheessa.

Viime pääsiäisen alla kaulaan asti neulomani pupu on nyt saanut pään, mutta kasvot vielä puuttuu, ja villapaita. Inhoan kirjomista (koska olen siinä tosi surkea, tulee ihan wonkyä jälkeä), mutta koitan saada lähipäivinä itsestäni irti sen verran, että saisin tuon valmiiksi. Ohje on Arnen ja Carlosin kivasta pääsiäiskirjasta, josta löysin mallin myös tuohon kukkamunaan. Noitakin haluaisin ehtiä tehdä lisää : )

Ennen ja jälkeen part 2

Seuraa toinen ja viimeinen osa ennen ja jälkeen kuvia, koittakaa kestää :)

Keittiöstä olikin kuvia jo edellisessä postauksessa, mutta tässä vielä lähikuvat. Ylempi jälkeen -kuva on otettu kesällä, jolloin sokkelit ja muut sievistelyt oli vielä vaiheessa...

Vain yhdestä makuuhuoneesta on ennen -kuva, siispä tässä on jälkeen -kuva neidin tavarantäyteisestä ja ja pinkistä valtakunnasta.

Katosta on tullut valkoinen ja lattiasta musta.

Pikkuvessan muutoksesta olen postaillut aiemminkin, alla kuitenkin ennen -kuva kaikessa komeudessaan.

Tämä "Spa-osaston" kulmaus on kaikista epäviehättävin tällä hetkellä, mutta laitan kuvan silti sillä se on sama kulmaus kuin ennen -kuvassa. Pesutornin kylkeen tulee massiivipuulevy piakkoin peittämään rumahkot kyljet.

Tässä nämä, seuraavaksi sitten jotain muuta!

Iloista sunnuntaita!

Ennen ja jälkeen, part 1

Löysin koneelta vanhoja kuvia talostamme ja päätin ottaa vastaavista paikoista nykyiset kuvat, syntyi siis ennen ja jälkeen -kuvasarjat. Muutos on ollut aika suuri, mihin kuvissa vaikuttaa toki myös kalustus. Ennen -kuvissa siis edellisten omistajien huonekalut. (Kuvat on tallennettu Oikotieltä eivätkä ne ole minun ottamiani.)

Jälkeen -kuvien ottohetkellä ulkona oli pilkkopimeää, mutta kesäisen valon määrän voi kuvitella jälkeen -kuvien kautta. Katon ja lattian värit on eri maailmoista ja huonekasvit on pienentyneet.

Aula:

(Tuulikaapin taulut ei pysy suorassa kun oven sulkeminen täräyttää aina vähän seinää. Sinitarra avuksi?) Jännä muuten huomata tuo tuoli ja lipasto -yhdistelmä molemmissa kuvissa! Tuo tumma lipasto on perintökalu miehen äidin kotoa, kuin myös puinen polkuhevonen. Sen on miehen pappa itse tehnyt tyttärelleen, veikkaisin että 40-luvulla.

Tässä tilassa ihastuin valon määrään. Sitä tuntuu tulvivan joka puolelta. Kenkäteline -asia muuten odottaa vielä(kin) ratkaisua.

Keittiössä ja ruokailutilassa on myös muuttunut tyyli ja värimaailma. Vitriinikaappi läksi pois ensimmäisten joukossa, koska se aiheutti minussa puistatuksen vilunväreitä. Keittiön tasot on kuvaushetkellä liian täynnä tavaraa johtuen esikoisen synttäribileiden tarjoiluista. Eihän meillä tietenkään yleensä ole koskaan tasot täynnä... hmmm.

Ja vielä toisesta vinkkelistä sama tila. Keittiöstä tuli remontin yhteydessä tavallaan hieman pimeämpi, koska iso ikkuna korvattiin ovella. Toisaalta uunin saaminen pois takaseinältä oli pienen valomäärän uhraamisen arvoista.

Tuo kesän valo on kyllä niin ihana! Enää pari kuukautta :) Tänä aamuna oli kahdeksalta jo lähes valoisaa!