Taidehalli ja Arkkitehtuurimuseo (haasteet 6, 10 ja 3)

Tänä kauniina talvipäivänä suuntasimme museokierrokselle Helsinkiin. Halusin palavasti nähdä Taidehallissa Anu Tuomisen näyttelyn "Huomenna tänään on eilen". Huspsistarallaa -blogin Terhi kertoi näyttelystä blogissa ja instassa, joten tiesin jo etukäteen, miten mahtava näyttely tulee olemaan. Perheen miehet totesivat, että mennään sitten sinne "neulenäyttelyyn", mutta olihan siellä paljon, paljon, muutakin kun neuleaiheisia töitä!

Taiteilija keräilee samoja esineitä eri väreissä. Niistä oli esillä hienoja kollaaseja.

Useassa työssä oli virkattu, neulottu tai ommeltu eri värisistä langoista jotain ja työ ja langat olivat vielä yhteydessä toisiinsa. Monesti langat olivat vielä jossain astiassa.

Kaikenlaisia kokoelmia oli paljon.

Lisää virkattuja juttuja ja kokoelmia. Värit sointuivat aina hienosti toisiinsa, näitä oli ilo katsella!

Oikealla "Sipulit".

Neuleaiheita oli useita. Puun oksilla neulottu pikku työ oli erityisen söpö : )

Mietin vaan, että kyllä on näyttelyn rakentaminen ollut aikaa vievää! Ja tietysti myös itse töiden tekeminen, ompelulangalla virkkaaminen ei käy ihan nopeasti.

Ai että, miten täydellisessä järjestyksessä nuo keltaiset kynätkin ovat.

Heti ensimmäisessä huoneessa keksin yhden museohaasteen. 

6. Etsi museosta teos tai esine, joka muistuttaa sinua tuntemastasi henkilöstä. Jaa kuva somessa ja kerro hänelle, miksi tulit siitä mieleen.

Näistä sokerikipoista tuli heti mieleen isäni, joka on varsinainen sokerihiiri. Työuransa sokeritehtaalla tehnyt henkilö, joka rakastaa makeaa. Sokeriahan siis laitettiin kaikkialle, esim. tomaatin, kurkun tai viinerin päälle. Maratoonari-isäni terveyteen tällainen sokerinkäyttö ei ole vielä 80 vuoden aikana vaikuttanut haitallisesti, mikä on kyllä aika uskomatonta.

Yksityiskohtien ihailu museossa jatkui seinälautasia tiirailemalla. Jokaiseen oli lisätty uusia koristeita. 

Ja totta, vuoristothan näyttävät aivoilta ja saaret koivunsiemeniltä!

Tämä näyttely oli kyllä huippu! Saa nähdä, jääkö vuoden parhaimmaksi. Rima on tosi korkealla : )

Mukana kierroksella oli myös 20-vuotias poikamme, jota kiinnosti erityisesti arkkitehtuurimuseo. Sinne siis seuraavaksi!

Heti aluksi huomio kiinnittyy mahtipontiseen portaikkoon. Ihanat nuo kaidekiekurat : )

Alvar Aalto -näyttelyssä yhdessä huoneessa oli elämä ja ura lyhyesti, toisessa huoneessa hänen töitään jotenkin sekavasti teemoittain. Hirveän vaikea oli saada tuosta näyttelystä otetta, olisi ehkä pitänyt olla ammattilainen.

Yläkerrassa oli suppea perusnäyttely, joka oli hyvä, selkeä ja oikein kiinnostava.

Näyttelytiloissa oli Aallon jakkaroita, siitäpä museohaaste nro. 10:

Etsi museoista Alvar Aallon huonekalu, esine, piirros tai rakennus.

Oli kiva museopäivä : ) Museoita on kierretty nyt 10.

Ainiin, 16.1. oli se kansainvälinen museoselfiepäivä. Käväisin ruokatunnilla viereisessä Emmassa kurkkaamassa Michael Jackson -taidetta.

Museokierros Hämeenlinnassa, osa 2 (haasteet 27 ja 33)

Seuraavaksi suuntasimme Hämeenlinnassa Sibeliuksen syntymäkotiin. Se oli pienehkö talo kaupungin keskustassa, jossa Sibelius tosin asui vain muutaman vuoden ennenkuin hänen äitinsä meni konkurssiin ja perhe joutui muuttamaan äidinäidin luokse.

Talo oli sisustettu aikakauden kalusteilla, Sibelius siis tuskin on nukkunut juuri tuossa kehdossa. Sisustus oli kaunis joka tapauksessa ja tapetit aivan ihanat : )

Tässä museossa saimme tehtyä viidennen museohaasteemme: #27 Etsi museosta yllättävä fakta tai kiinnostava tarina merkkihenkilöstä.

Kuulemma Sibelius tykkäsi pienenä istuskella pianon alla. Piano oli kuitenkin viritetty 3/4 liian matalalle, joten kun piano viritettiin uudelleen, ei se ollutkaan Sibeliuksesta enää kivaa, vaan hän ryhtyi soittamaan viulua. Siksi viulusta siis tuli hänen pääinstrumenttinsa.

Seuraava kohteemme oli porvarisperheen koti 1800-luvun lopusta, Palanderin talo. Vasemmalla sali palmuineen, keskellä herrainhuone, jossa hieno Jugend -sisustus. Oikealla lastenkamari.

Perheen lapsilla (6 kpl) oli hieno nukkekoti, mutta sitä he saivat kuulemma vain katsella, ei koskea.

Salin lattia on alkuperäisessä, hienossa asussaan.

Makuutiloissa oli vuoteiden lisäksi mm. rouvan kirjoituspöytä, pesukaappi ja ompelukone sekä paikka koruompeleiden tekemiseen ikkunan ääressä. Oikealla puolella isännän kirjoituspöytä herrainhuoneesta.

Vasemmalla alhaalla kiharrin (!).

Talon keittiö oli hieman tuoreemmassa asussa, siellä oli jo sähkövalo ja juokseva vesi.

Tässä talossa olisi kyllä kiva asua (jos nyky-mukavuuksia hieman lisättäisiin!), siksipä haaste nro 33: vieraile museossa, jossa haluaisit asua.

Kello oli tässä vaiheessa kierrosta jo yli kolme, mutta ehdimme pikaisesti vielä Hämeen linnaan.

Sisäpiha

Tiilien kuivauspaikalle päässeet kotieläimet ja lapset olivat jättäneet jälkeensä tiiliin : )

Linnalle tulemme uudelleen vielä kesällä, jolloin vankilamuseokin on auki.

Museokierros Hämeenlinnassa, osa 1 (haaste #44)

Löysimme eilen itsemme Hämeenlinnasta, jossa oli tarkoitus koluta museoita ja näyttelyitä. Ehdimme neljään eri paikkaan ja siksi postaus on kaksiosainen. Räpsin niin hirveästi kuvia, että piti askarrella kollaaseja, jotta ei nyt tulisi ihan miljoonaa kuvaa per postaus.

Heti aamupäivällä tuli toteutettua museohaaste numero 44: Sovi treffit museoon ja ottakaa yhteiskuva muistoksi museokäynnistä näyttelyn mielenkiintoisimmassa kohdassa. Itse olen kameran takana, mutta muut kykkivät tuolla teoksen "Muukalaiset" seassa.

Kyseessä on siis Tommi Toijan näyttely "Omia kuvia", joka päättyy Hämeenlinnan taidemuseossa tänään 12.1.

Kun museon ovella tajusin, mitä töitä on esillä, parahdin miehelle, että ai nää on näitä, yäk. Muistin Kauppatorilta (ja nyttemmin Jätksaaresta) suurikokoisen pissaavan pojan, josta en tykännyt yhtään. 

Mutta niin vaan näyttelyyn sukellettuani opin tykkäämään näistä hahmoista ja lopuksi olin jo ihan rakastunut. Niin sympaattisia ilmeitä ja kehonkieltä, mikä vaikuttava kokonaisuus!

Muukalaisia lisää.

Yläkerrassa oli muukalaisten lisäksi mm. saippuakuplia puhaltava hahmo kiven päällä ("Maailman puhaltaja"). Kiven juurella taas istui "Mökö". Yksi roikkui ilmapalloissa suu ammollaan ("Tuulen viemää").

Saippuakuplat olivat tosi kaunis kokonaisuus, joka ei kuitenkaan harmillisesti tallentunut kuvaan kovin selvästi.

Portaikossa "Ainainen vappu".

"Kultaiset kyyneleet" ja "Yksin"

"Pylväspyhimys" ja joku, jonka nimeä en muista.

Yhdessä huoneessa oli kahdessa eri rykelmässä "Fragmentteja". Näitä ja näiden ilmeitä oli hauska tutkia.

Seuraavaksi siirryimme pihan vastakkaiselle puolelle museon toiseen rakennukseen.

Siellä oli edellisiin verrattuna tavanomaisempaa taidetta. Oli Kalle Carlstedtin (1891-1952) töitä, joissa monessa oli selvästi nähtävissä Hugo Simbergin vaikutus.

Rakennuksen yläkerrassa oli näyttely "Kotimaan kasvot".  Keskellä Hugo Simbergin teos, oikealla Eero Järnefeltin.

Sielläkin oli vielä yksi Toijan työ! Miten suloinen : )

Tämä oli inspiraationa viereiselle työpajalle, jossa kehoitettiin miettimään, mitä hänellä mahtaa olla mielessään. Emme kuitenkaan jääneet työpajailemaan, vaan jatkoimme matkaamme seuraaviin museoihin. 

Museohaasteet 2,12 ja 23

Loppiaisena löysimme Helsingistä kaksi avoinna olevaa museota, Amos Rexin ja Helsingin kaupunginmuseon.

Ensimmäisessä oli Birger Carlstedtin näyttely "Kultainen kissa". Tuon niminen ravintola oli Helsingissä 1920 -luvulla, mutta kieltolain takia se ei pysynyt pystyssä kuin muutaman vuoden. Carlstedt suunitteli sinne sisustuksen.

Hauskasti Amos Rexiin oli pystytetty oikea kahvila, jota koristivat kullanväriset kissapatsaat ja astioiden kilinä toi kivaa tunnelmaa muuten hiljaiseen museoon.

Taiteilijan alkukauden työt olivat täynnä väriä.

Hauska ompeluaihe : )

Tämä työ, "Uponnut katedraali" sisältää viittauksen Debussyyn. Siitä saimme siis museohaasteen kohdan 2: Etsi teos, joka viittaa johonkin muuhun teokseen esim. toiseen taideteokseen tai kirjaan.

Taiteilijan myöhemmässä tuotannossa värejä löytyy edelleen, mutta tyyli on muuttunut.

Matto on myös Birger Carlstedtin suunnittelema.

Toisessa käyntikohteessamme, Helsingin kaupunginmuseossa aihe vaihtui radikaalisti. Kävimme katsomassa näyttelyn "Pullopostia Kurvista"

Johan Knut Harju (1910-1976) oli laitapuolen Lönnrot, sillan alusten tarkkailija ja katuelämän määrätietoinen tallentaja, jonka muistikirjat avautuvat yleisölle ensimmäistä kertaa Pullopostia Kurvista -näyttelyssä.

Esillä oli Harjun tarinoita ja kuvituksia, joita elävoittivät aiheeseen sopivat lavastukset.

Näyttelyn aihe on niin erikoinen, että se taitaa sopia tähän haasteen kohtaan:

12. Vieraile mielestäsi vaikeaa tai tabuna pidettyä aihetta käsittelevässä näyttelyssä.

Lasten museon puolelta löytyi lapsuudesta tuttuja esineitä ja melkein samanlainen nukkekoti, joka oli rakkain leluni pienenä. Tapetit olivat talossani samanlaiset kuin kuvassa, mutta ruskeat muoviosat osat olivat minulla valkoiset.

23. Etsi museosta lapsuudestasi tuttu esine.

Museohaasteen villiinnyttämät suuntaavat seuraavaksi Hämeenlinnaan!