Kristiinankaupunki, haasteen kohdat 18 ja 26

Seuraava kohteemme oli Kristiinankaupunki. Vanhat puutalot viehättivät ja yövyimmekin yhdessä sellaisessa (vaaleanpunaisessa : )) ). Oikein söpö kaupunki kaiken kaikkiaan.







Kissanpiiskaajankuja

Yksi turistiopas vakuutti, ettei kujalla ole koskaan piiskattu kissoja, vaan nimi tulee väärin lausutusta juottolan nimestä. Toisessa oppaassa taas arvellaan, että joskus olisi palkattu henkilö poistamaan kissarutto kaupungista. Uskon mielummin tuohon ensimmäiseen tekstiin!


Museokorttikohteita kaupungissa tosin oli vain yksi : Carlsron museo, 1800-luvulta säilynyt  herraskartano. Se rakennettiin vuonna 1896 kauppaneuvos ja laivanvarustaja Carl Alfred Carlströmin kesähuvilaksi. Konkurssi tuli kuitenkin vuonna 1910, ja talo sekä irtaimisto myytiin huutokaupassa. Carlsro muutettiin kesähotelliksi ja sillä oli useita omistajia vuodesta 1922 lähtien, mutta toiminta ei kannattanut ja hotelli sulki ovensa vuonna 1945.





Haasteen kohta 26 toteutui täällä: Ota kuva vain kesäisin auki olevan museon edessä. Keltaiset kottikärrytkin pääsivät kuvaa kaunistamaan : )

(Pahoittelut suuresta fontista, tämä uusi bloggeri tekee nyt jotain omiaan. Tämä alkupää meni jotenkin oudosti tuollaiseen laatikkoon? Mielummin kuitenkin vähän suuri, kuin liian pieni.)

Carlsro seisoi tyhjillään 1960-luvun alkuun asti, jolloin kristiinankaupunkilainen Åke Weckström osti huvilan huutokaupassa. Weckström halusi perustaa huvilaan museon suojellakseen rakennuksen ja saadakseen näyttelytilan Kristiinankaupungin seudulta keräämilleen esineille. Hän oli ahkera keräilijä koko elämänsä ajan, ja museon kokoelmat karttuivat vähitellen. 

Kokoelmissa on tänä päivänä noin 11 000 esinettä 1600-1900-luvuilta.

Weckström ei noudattanut mitään tarkasti määriteltyä keräilyperiaatetta tai -menetelmää, vaan hän osti esineitä huutokaupoista ja vastaanotti lahjoituksia kaupunkilaisilta.

(tekstinpätkät lainattu täältä.)

Museo oli tosiaan sekava kokoelma erilaisia esineitä, joita ei ollut merkitty mitenkään. Hieman olisi tarvetta kuraattorille tuolla ; ) Museo toimii Kristiinankaupungin kaupunginmuseona, joten voisi kyllä olettaa, että asiat olisivat siellä hieman toisin.

Talon huoneissa oli kuitenkin kiva tunnelma ja valo siivilöityi verhojen läpi kauniisti. Tutkittavaa todella riitti. Veikkaus on, että talossa on kyllä paljon enemmän kuin 11 000 esinettä!

Museokierroksen jälkeen oli vessatauon paikka. Haasteen kohta18: Ota vessaselfie museon vessassa. Puucee, jonka seinillä oli vanhoja julisteita. Ei niin vanhoja kuin kartano ja irtaimisto, vaan lähinnä 1980-luvulta.