Palapeitto Knitterati Afghan

Tässä se nyt on, koko viime vuoden kestänyt projekti valmiina!

Kyseessä on siis Cascade Yarnsin 30-vuotisjuhlapeitto Knitterati Afghan, josta olen pitkin vuotta kertoillutkin. Ensimmäisen palan ohje julkaistiin tammikuussa 2017 ja sen jälkeen suunnilleen kahden viikon välein tuli uusi pala. Joinakin erikoispäivinä (Esim. ystävänpäivä, St. Patrick´s Day) tuli erikoispala.

Ohjeita valmiin peiton kokoamiseen saimme odotella pitkälle tammikuuhun ja uumoilin jo, että sieltä tulee jotain todella hienoa ja monimutkaista Mutta pah, ohje oli vaan, että virkkaa palat yhteen ja neulo aina oikein -reunat, vieläpä ilman mitään hienoja kikkailuja kulmissa.

En tahtonut lähteä virkkauslinjalle, koska pelkäsin palojen reunojen paksuuntuvan liikaa. Niinpä tartuin neulaan ja ompelin palat toisiinsa. Reunoihin sitten vaan tylsästi ainaoikeeta. Tutkin kyllä mahdollisuutta ottaa mallia Kalevala-peiton väleistä ja reunuksesta, mutta ei ne olisi kuitenkaan sopineet näiden palojen tyyliin.

Reunusta olisi pitänyt tehdä viisi kerrosta, mutta lisäsin vielä pari väriä. koska huvitti.

Palojen sommittelu oli hauskaa hommaa. Kulmissa on kirjavimmat ja muut yrittää sitten olla jotenkuten tasaisesti ja harmonisesti pitkin peittoa. Vaikka näin jälkikäteen katsottuna keltaiset palat olisi pitänyt sijoittaa keskemmälle.

Apuna suunnittelussa ja lähinnä siinä, millä väreillä viimeisiä paloja pitäisi neuloa, käytin kollaasiohjelmaa, jonne kokosin kuvat jo valmiista paloista. Tuon suunnitelman mukaan ei kuitenkaan lopulta menty, koska värit oikeasti oli ihan eri kuin noissa kuvissa. Ei se mitään, suunnittelu oli joka tapauksessa kivaa.

Projektin aikana sai kokeilla jos jonkinlaisia uusia tekniikoita. Tässä yläpuolella oleva pala aloitettiin luomalla ensin ulkoreunan silmukat. Neliön muodostumista oli jännä seurata. Muutama pala aloitettiin keskeltä ja se onkin ihan looginen ja yllätyksetön tapa, mutta toimii hyvin. 

Tämä pieni vuohipukki oli viimeisten mallien joukossa. Kivaa vaihtelua tämäkin, virkata sarvet ja korva sekä kiinnittää sille hienot villat : )

Lempparipalani on ehkä kuitenkin tämä helmikoristeinen pitsipala. Kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Tässä peitto ulkoilee melkein valmiina, oikeassa reunassa on vielä reunukset kesken. Tuli niin sopiva lumisade, että ulkokuvat piti ottaa juuri sillä hetkellä.

Peitosta tuli ihan kohtuuiso, 148 x 126 cm. Sen alle on ollut hyvä kääriytyä telkkaria katsoessa.

Lankoina peitossa on enimääkseen Menitan Lassi -sukkalankaa ja 7 Veljestä. Jonkun verran myös Dropsin Karismaa.

Tämä oli kiinnostava ja opettavainen projekti, mutta paloja yhdistäessä ja reunoja tehdessä mietin tosissani, että seuraava peitto on kyllä tehtävä jollain sellaisella mallilla, jossa palat kiinnittyy toisiinsa jo tekovaiheessa. Tosin aika kultaa muistot, voisihan sitä jossain vaiheessa alkaa taas palojakin tehdä...