25. maaliskuuta 2014

Haastetta ilmassa





Magnoliani tuntuu olevan elossa!


Minut on haastettu, kivaa! Tämä on vastaava kuin joku aika sitten kiertänyt 11 kysymyksen haaste, mutta kysymyksiä on nyt vaan 5, mikä tekee haasteesta mukavan kevyen. Kivat kysymykset minulle laittoi Suppis, kiitos!! 


Haaste menee siis seuraavasti:

1. Vastaa saamiisi viiteen kysymykseen
2. Keksi viisi uutta kysymystä
3. Haasta viisi bloggaajaa tekemään samoin



Ja tässä vastaukset Suppiksen kysymyksiin:


1. Onko sinulle tapahtunut joskus jokin hauska käsitöihin liittyvä kommellus tai yhteensattuma? Kerro siitä.

Onhan näitä sattunut, paljonkin. Elävästi muistan sen, kun viidennellä luokalla käsityössä ompelimme vohvelikankaasta kylpytakkia. Etu- ja takakappaleet leikattiin taitteelta, ja minä näppäränä (=hätäisenä) tyttönä leikkasin myös takakappaleen keskeltä kahtia! Virhe korjattiin niin, että ommeltiin palat yhteen yhdistämällä ne erilliseen kangassuikaleeseen. Väreinä kylpytakissa oli keskisininen ja vaaleansininen, niinpä selkää koristi vaaleansininen raita. Taisi takissa olla muitakin yksityiskohtia vaaleansinisestä, hihansuut ja etukappaleiden reunat ainakin. Ei tullut ainakaan tusinatuotetta ; ) En muista pitäneeni kylpytakkia paljonkaan, eikä se taida olla enää tallessakaan.

2. Oletko säästellyt jotain käsityömateriaalia (vaikka tiettyä lankakerää/kangasta) varastoissasi liian kauan? Miksi?

Jonkun verran on tapana hillota ihkulankoja ja kankaitakin, mutta yksi kangas on kyllä marinoitunut jo liian kauan:




Ostin tuon kankaan ehkä 2003 tai 2004 tarkoituksenani tehdä siitä pitkä hame tai kotelomekko. Eipä tullut tehtyä ja nyt en enää edes haluaisi pukeutua tuollaiseen. Ihan kaunishan tuo on, mutta kankaan kiilto ei jotenkaan puhuttele. Sen takia siitä ei huvita tehdä mitään muutakaan, kuten vaikka tyynynpäällisiä. Jääköön siis marinoitumaan vielä. 


3. Mikä on ihanin asia jokaisessa vuodenajassa?

Hui, tämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikea. Keväässä kun on KAIKKI ihanaa, talvesta en taas keksi oikein mitään. Mutta koitetaan.
Kevät: Valon ja lämmön palaaminen talven jälkeen, tuoksut (esim. märkä maa), linnun laulu ja perennoiden ihanat pikku-alut sekä puiden ja pensaiden silmut.
Kesä: Vihreys, luonnon tuoksut (kukat, metsä), joutilaisuuden tunne. Jopa töissä on kesäisin oikein rentoa olla. Kesän kohokohtana toki kesäloma.
Syksy: Kuulaat syyssäät, vino auringonvalo, ruskan värit.
Talvi: Jos jotain on pakko keksiä, niin auringon välkehdintä hangella. Ja se, että voi alkaa odottamaan kevättä!

4. Mitä asiaa et kyllästy katselemaan?

Tällä hetkellä tuntuu siltä, etten kyllästy katselemaan puutarhan heräämistä kevääseen. Käyn päivittäin tiiraamassa, mistä kaikkialta nousee vihreää tai punaista (esim. pionit) ja mitä kuuluu silmuille.

5. Mikä on paras vinkkisi käsityömateriaalien järjestämiseen?

No jaa, tähän täytyy sanoa että olennaista on se, että materiaalit näkee (ainakin lähes) yhdellä silmäyksellä. Mulla on esim. kankaat ja langat 40 cm syvissä kaapeissa. Ylipäänsä on tärkeää, että samantyyppiset tavarat löytyy yhdestä paikasta, esim. puikot ja ompelulangat omista paikoistaan.



Myös japaninverivaahteran silmut ovat selvästi pullistuneet!

Lähetän tämän haasteen viidelle ahkeralle vakkarikommentoijalleni:

Sailalle
Minnalle
Mamma N:lle
Betweenille
Cherille

Esitän heille seuraavat kysymykset:

1. Esittele jokin esine tai asia, jolla on sinulle suurta tunnearvoa.
2. Onko käytössäsi jokin Niksipirkka -tyylinen niksi, jonka haluat jakaa?
3. Kerro jokin mukava lapsuusmuisto.
4. Onko sinulla jokin erityinen pääsiäisperinne, tai jokin muu kevääseen liittyvä perinne? Kerro siitä.
5. Ja sitten vähän zen-osastoa: Minkälainen ääni syntyy yhden käden taputuksesta?


Ja vielä sokerina pohjalla julkistan messulippujen voittajat. Arpaonni suosi Sanna P:tä ja Tee Koo:ta. Onnea onnea!! Laitan meiliä : )



10 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta! Minä olin aivan tumpelo koulussa käsitöitöissä, kerran liimasin saumoja yhteen jossakin kotitalousessussa, ei oikein pitänyt :) Silloinen opettajani tuskin uskoi, että jossain vaiheessa ompelisin kaikki vaatteeni. Jokaisessa vuodenajassa on jotain hyvää, mutta kyllä kesä on paras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on muuten jännä, miten kouluaikojen osaamisista ja ominaisuuksista ei voikaan ennustaa, mihin ihminen päätyy aikuisena. Tai harvan kyvyt puhkeavat kukkaan jo koulussa. Hienoa, että essuliimailut eivät lannistaneet sinua!

      On ihana ajatella, että kesän kaikki ihanuus on vasta edessäpäin : )

      Poista
  2. Kiitos haasteesta! Voi hitsi, keksitkin todella kiperät kysymykset...
    Ihan selvästi on vaahterassa eloa, nuput ovat niin punaiset. Olisivat ruskeat, jos olisivat paleltuneet. Ja magnolia, jeee!
    Samaa mieltä keväästä, tämä on hurmaavaa aikaa. Minusta sinun suuri käsityömokasi kuulostaa hienolta onnistumiselta! Ja sekin, kun olit silloin vasta koulussa. Arvaa vaan, montako saman jalan lahjetta olen leikannut AIKUISENA.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kyllä repesin : )) Ompelu ei todellakaan ole kovin helppoa! Tai ainakaan se kaavasta paloiksi -vaihe. Toisaalta usein hyvät oivallukset ja persoonallisimmat tuotteet tulee,jos pitää vähän säätää ja soveltaa.

      Poista
  3. Olipa kivat vastaukset :). Itsellä kun on sellainen ajanjakso takana, että tuntuu, ettei päässä liiku yhtään mitään, on kiva lukea näitä vastauksia, joissa on oikeasti ajatusta.
    Ja kylpytakkitarina oli symppis. Itselle tuli mieleen muovikassillinen ketjusilmukoita (alunperin piti tulla patalappu, mutta kun ei osannut "kääntää")

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinua! Vedet silmissä hihitän sun kassilliselle ketjusilmukkaa!

      Ihan kassillista ei kaverini kanssa virkattu, mutta aika pitkät pätkät kuitenkin. Oma äitini oli vähän huolissaan langan "tuhlaamisesta", kaverin äiti vaan kehui, että "Hienoa toimintaa, virkkaus kehittää sorminäppäryyttä!"

      Poista
  4. Kankaita kyllä tulee helposti "marinoitua" vuositolkulla sillä ajatuksella, että ihan varmasti sillä joskus on jotain käyttöä. Kouluaikana käsityöt eivät juuri kiinnostaneet, koska opettaja valitsi aiheen ja usein myös materiaalit. Niin vain aikuisena käsityöt ovat innostaneet, vaikka aina ei toki kaikkeen taito riitäkään. Luulenpa, että sinun kylpytakkisi oli tosi hieno, siinähän oli aitoa designia.
    Ja kiitos haasteesta, mielelläni otan sen vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä : )

      Koulun materiaalit eivät tosiaan olleet 80-luvulla mitään kehuttavia. Kun näyttämön esirippukangasta jäi yli, me jouduimme ompelemaan siitä ainakin kassit ja hameet. Meistä tytöistä oli ihan älyttömän siistiä tehdä paksusta ruskeasta vakosametista puolihame, joka tytön unelma suorastaan ; )

      Poista
  5. Kiitos haasteesta. Blogistani löytyy sinulle tunnustus! Käyhän kurkkaamassa :O)

    VastaaPoista