Suuri saalistaja

Taannoisen villasukkien kuvaussession aikana poikani otti kuvia paitsi sukista, myös saalistavasta kissasta ja kohteesta. Tällainen leikki toistuu meillä ihan päivittäin jossain muodossa ja kohteena olen aina minä tai sitten poikani. Elli ei koskaan edes yritä alkaa leikkiä miehen tai tyttären kädellä, kun on pennusta asti tottunut, ettei se käy (kohteiden omasta tahdosta). Fiksu kissa : )

Häntä pörhöllä -vaanimisen jälkeen hyökätään. Kuten kuvasta näkyy, kynnet eivät ole esillä, vaikka kaikkia neljää tassua käytetäänkin saaliin nitistämiseen aktiivisesti. Hampaat ovat käytössä, mutta ääriharvoin niistä tulee edes naarmuja, ainoastaan sellaisia pieniä painaumia, jotka katoaa hetken päästä.

Huomaa korvien asento: Nyt on tosi kyseessä!

Varsin vaaleanpunaista

Uskalsin vihdoin tarttua amerikanlankoihin ja korkkasin hempeän kerän huivia varten. Kyseessä on Brooklyn General Storesta helmikuussa hankittu Madelinetosh Tosh Merino Light värissä Carnation.

Huivimalleja selasin Ravelryssä pitkään ja hartaasti ja jotenkin miellyin tähän Mizzleen. Mitään liian pitsistä en nyt halunnut, enkä ainaoikeaa. Tuossa ei ole kumpaakaan. Lanka oli ihan unelmaihanaa neulottavaa ja mallikin nopeasti etenevä.

Lisäsin huiviin myös helmiä, mutta valinta meni sikäli metsään, ettei ne oikein edes erotu. No, ens kerralla sit erottuvampia. Helmet tuo huiviin kuitenkin kivasti painoa, kun lanka muuten on niin kevyttä. Helmien lisääminen oli hauska uusi taito opetella. Virkkuukoukku ei käyttämistäni helmistä läpi mahtunut, joten käytin ohutta rautalankaa pujottamiseen. Tein resoriosasta paljon pitemmän, kuin ohjeessa oli, sillä halusin käyttää kaiken langan. Päättelin huivin kaksinkertaisella langalla, reunasta tuli mukavan paksu. 

Väri on ihan ok, vaikka ei nyt ihan tämän hetken suosikki olekaan (Kaikki pitäisi olla okraa, ruskeaa tai sellaista syksyistä.) Samasta langasta, mutta vihreästä kerästä on jo toinenkin huivi valmiina, mutta se odottaa vielä pingotusta.

Malli: Mizzle

Lanka: Madelinetosh Tosh Merino Light

Puikot: 4 mm pyörö

Ravelryssä: Mizzle in Carnation

Alkusyksyn sukkaset

Tänä vuonna olen aloittanut sukkatehtailun hyvissä ajoin joulua varten. Tarkoitus on myös käyttää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia lankoja, tosin muutaman kerän olen ihan varta vasten ostanutkin. Yksi niistä on tämä erittäin hyvälaatuinen Miniraggi, jonka värit puhutteli jotenkin erityisesti.

Lanka: Järbo Garn Mini Raggi

Malli: Muuten perussukka, mallineule näistä kämmekkäistä. 

Puikot: 2,5 mm

Ravelryssä: Tiny Stars Stripe Socks

Näihin tivolimaisiin sukkasiin upposi kaikki kirkuvanväriset Falkin jämät. En alkanut kikkailemaan ohuemmilla raidoilla, vaan ronskisti tein niin leveät, kun lankaa vaan riitti.

Lanka: Dalegarn falk

Malli: Perus, helmijoustimella, nauhakavennus

Puikot: 3 mm

Ravelryssä: Tutti Frutti Socks 

Tämä väriyhdistelmä on ollut mielessä jo ainakin vuoden, nyt siitä viimein syntyi sukat. Ei näistä väreistä tule mitään muuta mieleen, kun Trio-jäätelö ja voimakkaat flashbackit lapsuudesta. Kai tuota jäätelöä vieläkin myydään, mutta syökö sitä enää kukaan?

Lanka: 7 veljestä

Malli: Tosi perus, ranskalainen appelsiinikantapää, sädekavennus

Puikot: 3,5 mm

Ravelryssä: Trio Ice Cream socks

Kaapin perukoilta löytyi vähän epämääräisen oloista mustaa lankaa, jonka epäilen olevan Nallea. Päädyin tekemään lyhyet sukat, jotta lanka riittää. Ja tietysti löysin neulomisen loppuvaiheessa toisen nöttösen samaista mustaa. Resorin karkkilanka on tanskalaista ruokakauppalankaa, jonka nimeä en muista. Perheen nuoriso teilasi resorin suoralta kädeltä omituiseksi ja rumaksi, mutta musta se on ihan hauska yksityiskohta.

Lanka: Novita Nalle + random tanskalainen

Malli: Lyhyt sukka, tiimalasikantapää

Puikot: 3 mm

Ravelryssä: Sneakers

Kesällä valmistui nämä nustavalkoiset Tigerin sukkalangasta. Vähänhän tuo on karheaa lankaa, mutta kerä hurmasi taas sävyillään. Pätkävärjätyistä ehkä kuitenkin siedettävin väriyhdistelmä tämä ; ) En tajua, miten onnistuin neulomaan toisen sukan paljon isommaksi kuin toisen, kokoeroa on ainakin sentti leveydessä ja pituudessa! Pitää yrittää kostuttaa ja muotoilla niitä jotenkin.

Lanka: Tigerin sukkalanka

Malli: Rise and Shine

Puikot: 2,5 mm

Ravelryssä: Rise & Shine in Black & White

Paluu pihalle

Viikonlopun ihanat säät houkuttelivat nauttimaan syyspihan tuoksuista ja tunnelmista. Syysvuokon kukat ovat aivan vastustamattomia! Ja nuo pullukat nuput!

Viime vuoden syysaleista hankin ensimmäiset syysvuokkoni, mutta ne ikävä kyllä kärsivät talvesta pahoin. Toinen kuoli kokonaan, toinen kasvatti pienet lehdet, mutta ei varsia saati kukkia. HongKongista löysin keväällä tilalle uusia, tosin hieman eri lajia.

Kukkakärpänenkin tekee tuttavuutta syysvuokon kanssa.

 Tämä hassu daalia ehti vielä hyvin kukkia tämän kesän puolella. Omituisen erikoinen hörsö, mutta persoonallisella tavalla kaunis yksilö : )

Toinen kaunis yksilö vartioi mansikkamaata. Hörsöhän tuokin vähän on. Eilen naapurin chihu-pentu laittoi Ellin järjestykseen ja nuhteeseen murisemalla ja hennosti haukkumalla aidan takana. Elli oli menossa takapihalle, mutta murinat kuultuaan jähmettyi hetkeksi ja pakeni tulosuuntaansa.

Sisällä on myös mukavaa, ainakaan kukaan ei murise.

Kortteja keväältä

Pitkästä aikaa kortteja! Ja sattumoisin myös pitkän ajan takaa eli tältä keväältä. Punasävyinen kortti meni lasten serkulle rippijuhlan onnitteluksi huhtikuussa. Meilläkin juhlitaan ripille pääsyä tulevana kesänä, mutta ajankohta ei ole vielä selvillä kun ei leireistäkään ole vielä tullut mitään tietoa. Kuitenkin olen jo aika innoissani tulevista juhlista ja esikoisen leiristä.

Toukokuussa tein jälleen koulumme stipendikortit. Tänä vuonna koristeeksi tuli embossatut viisaat pöllöt. Näissä on aina haasteena se, että saman kortin on sovittava sekä tytölle että pojalle. Vihreä on siksi varma valinta : )

Pääsimme pitkästä aikaa ylioppilasjuhliin. Niin nämä vaiheet aina menee, että tuttavapiirin ja sukulaisten häitä ei juuri nyt ole, vaan alkaa olla rippi- ja ylioppilasjuhlia. Ja jollain aikataululla sitten taas häitä ja ristiäisiä.

Juhlat on kivoja : )

Neulotut takit ja virkattu matto

Keväällä neuloin oliivinvihreästä Isoveljestä neuletakin melkein valmiiki, mutta vasta loppukesällä sain kauluksen tehtyä loppuun ja kostutettua palaset. Ohje neuletakkiin oli Novitan syksyn 2013 lehdessä. Siinä se oli toteutettu sinapinkeltaiseta, joka sekin oli tosi kiva väri. Napit löytyi vanhoista varastoista ja neule olisi käyttövalmis, jos ilmat vaan olisi viileämmät. Sitä en toki toivo, mutta totuus on, että tuota neuletta voi pitää vasta pakkasilla. Kun se vielä kutittaakin niin alla on oltava poolopaita.

Taidan olla erikoistunut vähän omituisiin värisävyihin, sillä myös tämä konjakinruskea matonkude vei sydämeni. Kauhavan Kangasaitan Juhannusruusu -matto-ohje oli tallessa muutaman vuoden takaa ja niin nämä kaksi kohtasivat maton muodossa.

Me Ellin kanssa tykätään tästä kovasti, mutta koska muu perhe ei niin tähän mieltynyt, se pääsi eteisen nurkkaan odottelemaan aikoja parempia. Joo, myönnän kyllä, että tyyliltään tuo matto sopisi paremmin mummonmökkiin tai vaikka leikkimökkiin.

Toinen neuletakki on tehty Dropsin Cotton Light -langasta, mallikin on Dropsin (Liv). Tätä oli myös kiva neuloa, olen jotenkin hurahtanut näihin kaarrokeneuleisiin. Työn alla on toinenkin vastaava, mutta langan loppumisen takia neule on nyt odottelemassa.

Yksinkertaisilla kuvioilla saa aikaan yllättävän kivaa jälkeä.

Muutamista ylimääräisistä kasvionosista tein neljä taulua. Kivat tuli, vaikka mieli tekisikin vaihtaa nuo kehykset joihinkin vähän massiivisempiin. Toisessa taulussa vasemmalta on lehtohorsmaa, jota löysimme Eckerön postitalon edustalta Ahvenanmaalta. Luulin sitä suohorsmaksi, mutta lehdet eivät täsmänneet. Löytyi se oikea horsma sitten tuosta lähilammen rannasta. Se oli vihoviimeinen kerättävä kasvi ja se ehti aiheuttaa vähän stressiäkin tulemalla jo uniinkin. Siksi tuo Ahvenanmaan lehtohorsma mielestäni ansaitsee paikan seinältä.

Lasivitriini siirtyi toiseen paikkaan olohuoneessa ja Elli tuntuu pitävän tuostakin sijainnista. Huvittavasti tuntuu kissakin sopivan sisustuksen väreihin ; )

Kirsikkasatoa

Joskus heinäkuussa, silloin kun oli vielä kesä, keräsimme etupihan kirsikkapuusta satoa. Kun kerran yhden yhtä omenaa ei tänä vuonna tullut (puissa ei ollut keväällä yhtään kukkaa!), piti iloita sitten kirsikoista. Happamiahan nuo ovat kuin mitkä, ei niitä paljaaltaan oikein pysty syömään.

Auringossa kylpevät punapallukat ovat hurjan söpöjä, vaikka puu itsessään ei ole erityisen rehevä.

Apuna kivien poistossa minulla oli tällainen kätevä laite, jonka olen ostanut Istanbulista.

Vips vaan, kivet ovat poissa (ja sotku jäljellä!) Olisin kovasti halunnut tehdä herkullisen näköisen Twin Peaks Cherry Pien, mutta ei meidän muutaman desin kirsikkasato ihan riittänyt. Kivettömät kirsikat nakkasin pakkaseen, niistä voisi tehdä vaikka hillon myöhemmin.

Muuten puutarhanhoitopuuhat on tällä hetkellä todella olemattomat. Keväällä olin aiheesta innostunut, kuten aina ennenkin, mutta sitten tuli hyytävän kylmä alkukesä, tukalan kuuma keskikesä ja nyt on supermärkä alkusyksy. Taidan suosiolla jäädä odottelemaan taas ensi kevään innostusta. Yksi ilopilkku puutarhassa oli musta salkoruusu, joka kukki hienosti. Nämä ovat sellaisia lapsuuteni kukkia, joita kasvoi keittiön ikkunan alla, tosin vaaleanpunaisen eri sävyissä.

Hyvin alkaneita koulurutiineja helpottaa lukkarit liitutauluseinällä. Ylempi on kasiluokkalaisen ja 75 minuutin pituisten oppituntien takia mukavan rauhallisen näköinen. Kuudesluokkalaisella sen sijaan on pikkusälää viikon täydeltä. Omaan lukkariini kuuluu neulomista ja lenkkeilyä vuorotellen. Rantakympille valmentautuminen olem tällä kertaa aloitettanut säntillisemmin kuin viime vuonna. Aikaa harjoiteluun on onneksi vielä reilu kolme viikkoa eli ihan kylmiltään ei tarvitse tänä vuonna juoksuun lähteä.  

Ompeluintoviikolla valmistuneet

Ompeluintoa täynnä olleella lomaviikolla syntyi kolme mekkoa/tunikaa ja joitain pienempiä juttuja. Kavensin myös muutaman mekon ja muokkasin ostamaani farkkupaitaa. Uskollinen Husqvarna jaksoi kiltisti tämän kaiken : )

Kaikki mekot syntyivät Yoshiko Tsukiorin kirjan "Kauniit puserot ja mekot" kaavoilla. Mustasta puuvillabatistista (Eurokankaasta) tein ´Röyhelöreunaisen mekon 3/4 hihoilla´, paitsi että lyhensin hihoja vähän. Mekko sai kahdelta perheenjäseneltä kommentin "surupuku", joten sitä on pidettävä jonkun piristävän korun kanssa. Ja valkoiset housut auttaa kans. Joka tapauksessa mekosta tuli mukava ja vilpoisa.

Tunika on kirjassa nimellä ´Minimittainen essumekko´. Tätäkin, kuten tuota mustaakin, kavensin reilusti helmaosasta. Tummanruskeasta samettinauhasta tein pienet rusetit myös taskuihin.

Kangas on Rowanin Free Spirit -mallistosta, jota saa Soukan Menitasta. Tämä kukkakangas on In My Room -kokoelmasta. Jotenkin tässä oli pikkaisen japanilaishenkisyyttä ja ajattelin, että menee käytössä ympäri vuoden.

Kun ostin tuota edellisen tunikan kangasta, mua jäi kaivelemaan toinen vaihtoehtoni mustekalakangas Salt Water. Onneksi sitä oli vielä jäljellä, kun menin parin päivän päästä sitä hakemaan. Ei tosin ihan kaavan vaatimaa määrää, joten piti vähän jatkaa hihakankaalla, joka sekin on samasta kokoelmasta. Tästä mekosta tuli ehkä kaikkein mieluisin.

Kaiken ompelutohinan keskellä sain viimein tehtyä jotain kamalalle, vanhalle ja siniselle (!!) ompelulaatikolleni. Olin hankkinut tämän vaaleanpunaisen söpöläisen Karnaluksista jo varmaan 3 vuotta sitten, mutta säilönyt siitä helmiä ja muuta epämääräistä. Nyt se pääsi ihan viralliseen ompelulaatikkokäyttöön ja tämä ompelija on ihan lapsellisen onnellinen siitä. : ))

Pieninä juttuina valmistin uudet ruokailuvälinepussukat partioleirille lähtijöille. Ja niinhän se on, etten oikein osaa tehdä mitään nopeaa ja yksinkertaista. Tytön pussista tuli metsäkäyttöön ehkä hieman liian hieno, mutta sanoin ettei likaantuminen haittaa ollenkaan, käyttöä varten pussi on tarkoitettu. Aika ruskeana se leiriltä kotiutuikin (kuiva, pöllyävä kangasmetsä!), mutta pesun jälkeen oli taas ihan pinkki.

Pojalle sitten vähän vähemmän pinkkiä, kiitos. Lippukunnan logon ompelin ruutukankaiseen pussiin. Kuvan pussi on juuri sellainen tomukuorrutettu. 

Lomaviikolla edistyi myös muutama neuletakki. Tulkoon syksy!

 

Apulainen

Kasviot ovat nyt kummankin lapsen osalta valmiit! Kuvassa järjestellään 60 kasvia, jotta saadaan ne latinankielisten nimien mukaisesti aakkosiin. Elli avustaa.

Kuudesluokkalaisen 30 kasvia saatiin myös kasaan. Peränpitäjänä jokerikasvi tuoksuherne. joka poimittiin ihan omasta kukkapenkistä. Se on vielä papereiden välissä kuivumassa, mutta ensi viikolla saadaan tytönkin kasvio ihan valmiiksi.

Viimeisen kesälomaviikkoni vietin ylellisesti yksin kotona. Tai siis Ellin kanssa, ja olihan meillä pieniä vieraitakin. Muu perhe oli partioleirillä ja minä nautin yksinolosta täysin siemauksin. Kuuntelin musiikkia aamusta iltaan, ompelin kolme mekkoa, neuloin ja muuten vaan nautiskelin.

Elli avusti mua ompelupuuhissa, ikävä kyllä. Kaavapaperin alla oli jännä lepäillä.

Samaisen paperin alle pelattiin myös kangasliidun pala. Tietenkin.

Ja juuri kun sain kankaan lattialle ojennukseen ennen kaavojen kiinnittämistä, juoksi Elli koko komeuden päälle ja ryttäsi kankaan. Tietenkin.

Olisi ehkä ollut aihetta mennä nurkkaan häpeämään, mutta se tehtiin riippupatjan päällä.

Mekoista tuli hyviä, laitan niistä kuvia kunhan saan ne otettua.

Hauskaa viikonlopun jatkoa!