23. huhtikuuta 2013

Kirsikankukkien aikaan



Viime vuonna näihin aikoihin kävin Koreassa ja näin mitä ihanimpia kukkivia kirsikkapuita (kliks). Vähän vaatimattomampi kukkaloisto toteutui tänä vuonna sisätiloissa, joissa pari pihapuusta napattua oksaa yltyi avaamaan kukkansa. Todella kauniita kukkia ovatkin, hienot yksityiskohdat.



Pieni tovi menee, ennekuin kukintaa pääsee ihailemaan ulkona, mutta kaipa sitä jaksaa odotella ; )



Sisätiloissa kasvaa myös tuoksuherneet, jotka siirsin jo isompiin ruukkuihin ja tuin koivunoksiin silkkinauhoilla. Taustan kennostossa kasvaa zinniaa, punapäivänkakkaraa ja kituliaasti itävää kääpiösamettikukkaa, Koen siemenestä kasvattamisen yleensä kovin turhauttavaksi, kun taimet usein ehtivät kukkaan vasta loppukesällä. Mutta vähän pitää joka kevät kasvattaakin, ja monivuotisia toki ihan mielelläänkin esikasvattaa niin pääsevät hyvin vauhtiin. Ilokseni huomasin, että viime keväänä suoraan maahan nakkaamani komealupiinit ovat talvehtineet hyvin. Olisipa kiva nähdä niiden tänä vuonna kukkivan!




4 kommenttia:

  1. Jotenkin noita venyviä varsia on niin kiva tarkkailla, kun ulkona ei vielä edisty mikään (paitsi että nyt kevät jo edistyy!)
    Kirsikankukat ovat niin suloisia, hyvä ajatus ottaa niitä maljakkoon niin pääsee ihailemaan oikein läheltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Honteloissa aluissa on lisäksi todella viehkeä vaalean vihreä sävy :) Kaupoissa oli tänä vuonna myytävänä kirsikkapuun oksia, mutta en raaskinut ostaa. Hauska olla sen suhteen omavarainen, etupihan puusta pitikin vähän napsia silmille sojottavia oksia. Lähikuvassa kukat näyttävätkin parhaat puolensa, kiva tiirailla.

      Poista
  2. Kirsikan kukat ilahduttavat suurina ja pieninä määrinä, sitä aikaa vielä odotellaan. Minä muuten aina katkaisen nuo hajuherneen taimet, silloin ne haarautuvat ja kasvavat runsaanpina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä :) Raaskin katkaista muutaman lyhyemmän alun, toivottavasti tuuheutuvat. Olen ihan noviisi tuoksuherneen kasvatuksessa, mutta luulenpa jo nyt, että tästä tulee jokakeväinen perinne.

      Poista