2. joulukuuta 2019

Loppuvuoden sukkaspurtti




Jonkun sortin sukkavillitys on vienyt mennessään nyt loppuvuonna. Mietin, että poika varmaan tarvitsee lämpimiä sukkia armeijaan talveksi ja äitihän neuloo! Mikään riemunkirjava ei siihen tarkoitukseen kävisi, joten mentiin armeijan harmaalla ja armeijan vihreillä.

Harmaiden malli on Tiina Kuun kirjasta "Tuhansien villasukkien maa", nimeltään Silmitön talvi. Lankana CoopKnitsin Socks Yeah! DK. Ihanan pehmeää ja sileää lankaa, oikein mukavaa neuloa.



Sopivaa vihreää löytyi Novitan Duo -langasta ja koska piti saada suhteellisen pitkät varret, otin kaveriksi kasvivärjättyä Juhania. Näistä sain erityiskiitosta, että sopii hyvin M05 -kuosiin : )) Malli muuten perus, vanilla is the new black -kantapäällä.



Paksuja sukkalankoja koitan käyttää pois. Siihen tuli hyvä tilaisuus Niina Laitisen Isänpäiväsukkien myötä. Kaksi ruskeaa pikkukerää loppuivat ja paljon kului muitakin värejä, hurraa! Kuviossa käytin välillä vähän luovuutta, mutta se lienee ihan sallittua.



Nämä sukat mulla oli Tampereen messujen matkaneuleena ja yhden seminaaripäivänkin näitä neuloin. Tosi paljon oli näpräämistä, kun noita pikku popcorneja väännettiin melkein joka kerroksella. Lankana ihana Lanitium ex Machinan sukkalanka värissä Catalonian nights.

Ohje on Ravelrystä, mutta hirveesti sitä ei kyllä voi kehua, kun siinä oli niin vekkuleita kommervenkkejä. Kuvioon oli kaavio, jonka vierellä oli merkkien selitykset. Aloin reippaasti vaan neulomaan, kunnes ekan kuviotoiston jälkeen huomasin lukea kaavion yläpuolelta, että älä käytä kaavion vieressä olevia selityksiä, vaan toisaalla ohjeessa mainittuja. Just joo... No onneksi ne eivät olleet niin radikaalisti poikkeavia, etten lähtenyt purkamaan.

Sitten kantapään jälkeen posotin vaan tuttuun malliin kaaviota, vaikka huomasin kyllä, että ohjeessa oli kirjoitetut ohjeet rivi riviltä. Yleensä en koskaan tavaa noita riviohjeita, jos on kaaviokin olemassa. Nyt olisi kannattanut, sillä siellä oli kuvion reunoille erilainen ohjeistus. Noh, tuli nyt tuollaiset ihan OK sukat, mutta ohjeesta jäi nuiva kuva. Kyseessä on Downton Farewell -sukat, jos joku vielä tämän kehuryöpyn jälkeen uskaltautuu kokeilemaan ; )




Ystäväni kysyi, jos neuloisin hänen pojalleen haukisukat. Ohjekin löytyi netistä (Meillä kotona -sivustolta), mutta se oli miesten kokoon 42 ja paksulla langalla tehty. Hetken piti miettiä, miten ihmeessä saisin sukista 7-vuotiaan kokoiset jotenkin järkevästi. Otin sitten fingering -vahvuisen Fabelin ja 2,5mm puikot ja vähensin vielä muutamia silmukoita. Hyvän kokoiset tuli!

Evien, hampaiden ja silmien askartelun jälkeen en millään viitsinyt enää alkaa kirjoa ohjeen mukaista valkoista mahaa ja selkäpilkkuja. Pikkuisten silmukoiden kirjomiseen olisi mennyt varmaan kaksi viikkoa... Ihan ovat kalan näköiset sukat noinkin eikä ole kuhmuroita jalkapohjan alla!



Tiina Kuun kirjassa tykkään erityisesti malleista, joissa on yläosassa kirjoneuletta ja muualla pintaneuletta. Nämä Helsinkiä pakoon  -sukat tein kasvivärjätyistä langoista pääosassa, kuvion tummanharmaa ei ole omia värjäyksiä. Tykkään tästä mallista tosi paljon, voisi melkein tehdä toisetkin!



Toisetkin sukat kirjoneuleraidoilla tein, nämä ovat "Kaikki loputon kauneus" ja vihreä on Dropsin Nordia. Värivalinnat näytti kerillä kivemmiltä, nämäkin pitää siis varmaan toteuttaa vielä uudelleen.

Vaikka sukkia on pudonnut puikoilta, silti riittää intoa vielä loppiaisena alkavaan Sukka-Finlandia -kisaan!