12. syyskuuta 2019

Kevään ja kesän huivit ja paidat




Caitlin Hunterin neulemallit ovat tällä hetkellä kovinta huutoa neulemaailmassa. Tällä suunnittelijalla on suomalaisia sukujuuria ja hän asuu Alaskassa. Ehkä nämä osaltaan vaikuttavat siihen, että mallit vetoavat! Neulemalleissa on tälläkin hetkellä tarjous, jossa ostaessaan neljä saa yhden ilmaiseksi. No minäpä ostin paitamalleja sitten neljä! Kaksi on valmistunut ja ainakin kolmas kutkuttaisi tehdä, kunhan vaan löytyy oikea lanka ja väri.

Tämä Tecumseh pääsi puikoille ensimmäisenä. Halusin toteuttaa sen melkein mallin mukaisilla väreillä, keltainen on minulla vaan vähän kirkkaampi. Mallissa tehdään vartalo-osaa yllättävän pitkälle, hihat erotellaan vasta toisen (keskimmäisen) kuviokerran jälkeen. Vaikka kainalot ovat matalalla, on paita kuitenkin hyvin istuva ja ihanan turvallisen säkkimäinen. 

Valkoinen lanka on Neulovillasta värjäystä varten tilaamaani merinosukkalankaa, tummanharmaa on SweetGeorgia Yarnsin Tough Sock ja keltainen Katian merinoa.




Kesällä valmistui sitten Zweig. Tämä malli on ollut erityisen suosittu, Ravelryssä on projekteja jo yli 4500. Tässä malli on ihan suora, mutta lisäilin sivuihin silmukoita, jotta saisin väljyyttä ja muotoa. Hihojen kanssa kävi kummallisesti niin, että vaikka sovitin huolellisesti oikean pituuden, venahtivat hihat paidan kastelun yhteydessä noin puoli metriä. Kuvaa otettaessa ne on vain käännetty sisään, mutta sittemmin purin ylimääräiset miljoona kerrosta pois. 

Lankana tässä on Rouva Silmusolmun sukkalanka värissä "Savusauna" ja vaaleampi on GarnStoriesin Merino Soxs värissä "Odyssee".


Westknitsiltä ilmestyi keväällä huivimalli Spring Cleaning. Olin jo miettinyt, mihin huiviin saisin upotettua kasvivärjättyjä huivilankoja ja tämä vaikutti isohkoine väriblokkeineen oikein sopivalta. Neljä alinta osiota ovat vielä ihan maltillisen kokoisia, mutta keskimmäinen ylin vihreä ja sivujen vaaleat osiot nielivät lankaa ihan kunnolla. Toisella puolella jouduin raidoittamaan kahta lähes samanväristä lankaa saadakseni symmetrisen värisen huivin. Suurin osa langoista on Dropsin Baby Merinoa, vaalein vihreä raitalanka on Rowanin Fine Artia.

Kiva huivi tuli, oli aivotonta kesäneulontaa parhaimmillaan : )




Keväällä otin puikoille jonkun aikaa hilloamani aarrelangan, Madelinetoshin Twist Lightin värissä Glazed Pecan. Jos se olisi mahdollista (tai järkevää), pukeutuisin vain ja ainoastaan tähän väriin ja kotini saisi myös mieluusti olla tällä värillä kuorrutettu! Malliksi valikoitui Joji Locatellin Imagine When, joka näytti mallikuvissa täydelliseltä huivilta. Kuitenkin kun huivi alkoi rakentua osio kerrallaan, se ei ollutkaan täydellisen hyvän muotoinen. Neuloin muutaman osion ylimääräisenä ja niin sain käytettyä lähes kaiken langan (2 vyyhtiä) ja huivista järkevämmän muotoisen. Reunoissa on pieniä nyppylöitä, mutta ne eivät oikein kunnolla erotu valmiissa huivissa. Olisi kai pitänyt soveltaa jotkut isommat.

Lankia on edelleen ihanin, mutta jälkimaku projektista on "ihan kiva". Käytössä huivi on kuitenkin, joten mitään ei ole menetetty. Ei vaan kannattaisi olla toiveet liian korkealla tässä neulomisessa. Vahingossa yli odotusten onnistuvat jutut ovat niitä mukavimpia ja tällaiset hieman lässähtäneet jää mieleen juuri sellaisina.




Jaaha, tästä pääsemmekin toiseen lässähätäneeseen huiviin. Malli on aivan ihana Veera Välimäen Powder and Dust. Värejä tähän mietin pitkään ja olisin ehkä ostanut mallihuivin värit Snurresta, jos siellä olisi sillä hetkellä ollut kaikkia kolmea Hedghehog Fibresin väriä samassa lankapohjassa. Ei onnistunut, joten kaivoin stashista mukamas hyvän yhdistelmän. Kuitenkin jo neuloessa huomasin, että kaksi ekaa väriä ei nyt oikein hyvin sovi yhteen, mutta jatkoin vaan sinnikkäästi. Kahdessa vikassakin on mielestäni liikaa kontrastia, vaikka mallihuivissakin alin väri on ihan tumma harmaa. Huivi oli kiva neuloa ja pidinkin sitä muutaman kerran keväällä. 

Viikko sitten kuitenkin päätin purkaa koko hökötyksen. Sain kolme kerää ihanaa lankaa käyttööni ja hyvän mielen. Huivimallin aion ehdottomasti neuloa uudelleen, kun sopiva väriyhdistelmä tulee vastaan!

Lankoina tässä siis GarnStoriesin Merino Soxs värissä "Pink Pegasus", Ekstramotekin vaaleanoranssi Viki ja the Uncommon Threadin Twist Sock värissä "Fe2o2".



Kävimme kesälomareissulla Krakovassa ja mulle tuli matkaneuleongelma. Kesken oli vain sellaisia, joissa oli kiinni noin tuhat lankaa. Pitäisi ottaa mukaan joku sellainen, joka olisi helppo kuljettaa. Tämä toive yhdistyi sopivasti tyttären toiveeseen isosta huivista ja vastaus löytyi lankakaupasta: Scheepjesin Woolly Whirl. Mallina perus Boneyard (Westknits) ja langan värinä herkullinen Chocolate Vermicelli. Täydellinen win-win -tilanne siis!




Tämän huivin tekoa taas olin hautonut jo pitkään. Voitin Melanie Bergin huiviohjeen yhdestä KALista ja valintani oli Whiteout. Ihanaa pitsilankaa taas löytyi Fyberspatesilta, tässä on Gleem Lace väreissä "Copper tones" ja "Blush". Huivista tuli aivan valtavan kokoinen! Pitsilangasta neulotuissa on aina ihana keveys, eikä varmaan haittaa, että tämän kiertää kaulan ympärille pariinkin kertaan. Ainakaan sitten talvella : )




Samalta suunnittelijalta on tämäkin huivimalli. Jo kerran neulottu ja hyväksi todettu On the Spice Market. Kimmokkeen tähän antoi ihana minivyyhtisetti, Sweet Georgia Yarnsin "Party of Five" Tough Love Sock Mini-skeins värissä "Hanami". Vasta myöhemmin tajusin, että ohje vaatii kuutta kontrastilankaa ja paketissa minulla oli vain 5. Tein silti näillä viidellä ja lisäsin osioihin rivejä sen mukaan, miten lankaa oli jäljellä. Tosi hyvän kokoinen huivi tuli näinkin, kuudennen värin puuttumista ei huomaa eikä se haittaa. 

Tämän huivin kuvaaminen onnistui hauskasti pojan YO-kuvien sivutuotteena. Poika sääti kameran asetuksia kohdilleen ja minun piti olla mallina. Tuli hyvät huivikuvat ja toki myös YO-kuvat!




Ja pahnan pohjalla vielä simppeli huivi 3S -Shawl. Lankana Drops puuvilla "Drops Loves You 9". Tällä mallilla tulee mukavan pitkä ja keskeltä kapea huivi, kun lisäyksiä tehdään joka kerroksella reunoissa ja joka toisella keskellä. Niin hempeetä vauvanpinkkiä, että! <3





9. syyskuuta 2019

Vielä parit sukat



Näitä sukkia nyt vielä pukkaa, mutta lupaan, että on viimeiset sukkakuvat vähään aikaan! Puikoilla on tällä hetkellä yhdet, mutta ne edistyy hitaasti ja deadline on vasta jouluksi.

Ensimmäistä kertaa kokeilin neuloa sukat puuvillalangasta. Kyseessä on Schachenmayr Regia Cotton Color värissä "Gobi color". Mukavat oli tehdä ja kivat sukat tuli. Tästä samasta langasta on saatavilla niitä ihania tutti frutti -värejä: vesimelonia, kiiviä ja sitrusta! Tein sukat mallilla "Vanilla is the new black", koska se sopii erityisen hyvin näihin raitalankoihin. Puuvilla hieman ehkä lörpsähtää käytössä, tosin kuulemma sitten taas pesussa voi vähän kutistua.



Keväällä sain jonkun vimman tarttua jämänöttösiin. Yleensä ne eivät juurikaan inspiroi, mutta jostain syystä nyt tuli valmista. Ainiin, nyt muistankin, mistä tämä lähti! Ostin Ravelrystä kanssaneulojalta 2,25 -milliset Lykken pyöröpuikot ja niitähän piti kokeilla. Useimmiten neulon fingering-vahvuista lankaa 2,5-millisillä, niin nyt houkutteli kokeilla vähän ohuemmilla. Hyvin sujui, vaikka en varmaan vaihda kaksi-puolikkaista pois kokonaan. 




Anoppi tilasi lahjasukat miehelle ja naiselle, tässä naisen sukat. Jälleen Squircle, valkoisen Nordin seassa kasveilla värjättyjä raitoja. Tummempi on varmaan pietaryrtti harmaalla pohjalla ja kellertävämpi muistaakseni poimulehti.



Näihin miehen versioihin yhdistelin kaikenlaisia kasvivärjättyjä. Kuva vääristää värejä aika pahasti, oikeasti noista sukista tuli ihan kivat ; )




Tilaus oli vielä yksille miesten sukille. Tein nämä, mutta totesin ne kuitenkin aika naisellisiksi. Ei ne ehkä sitä ole, mutta mielummin neulon selkeästi miehelle sopivat ja ne ovat juuri nyt puikoilla. Nämä zigzag -sukat tein seiskaveikan paksuisista käsin värjätyistä, niitäkin on tarkoitus saada tuhottua pois.

Seuraavassa postauksessa sitten jotain muuta kuin sukkia!



6. syyskuuta 2019

Kevään sukkia



Sukkakevät oli kyllä aikamoinen! Näin jälkikäteen on vähän vaikea tajuta, kuinka hirveen monta paria sitä tulikaan neulottua. Olen kuitenkin iloinen tästä villityksestä, sukkarintamalla oli ollut aika hiljaista ennen viime kevättä. 

Maaliskuun Wanhan Sataman käsityömessuilta tarttui mukaan Lanitium ex Machinan sukkalankku. Päätin heti, että siitä tulee sukat pojalleni. Cookie A:n kirjasta "Suloisimmat sukat" löytyi sopiva miehekäs malli "Sam". Lankusta oli hauska neuloa, langan kiharaisuus ei yhtään haitannut!



Sattumoisin sukista tuli aika lailla samanlaiset väritykseltään. Symmetrisyyden ystävänä arvostan tätä, vaikka lankusta neuloessa samankaltaisuus ei todellakaan ole selviö.

Sukista tuli mieluiset ja mikä tärkeintä, ne pääsivät lämmittämään varpaita ylioppilaskirjoituksissa. Sellaiset onnea tuovat sukat : )



Sama keväisen raikas väriteema jatkuu näissäkin sukissa. Kyseessä jälleen Squirclet, raitalangat sain Ravelryn Lankalaatikon Jämälankajoulukalenterista, valkoinen on Dropsin Nordia.



Huhtikuun alussa ilmestyi Sukka-Finlandian jäähdyttelymalli Legato, jonka toteutin ruskeasta Novitan Venlasta. Langassa on ihana väri, mutta Venlan neuletuntuma ei ole kovin ihana. Lanka on tikkuista ja karheaa. 

Mallissa oli kiepsutus jos toinenkin. Neuloin ne ihan mielelläni, mutta totesin, että näin monimutkainen malli ei ehkä ole se, jollaiseen kaikkein mieluiten tarttuisin. Haastetta ja vaihtelevuutta saa olla, mutta suunnilleen joka toisen silmukan nyhrääminen johonkin suuntaan ihan joka kerroksella ei ole mielestäni kovin rentouttavaa neulomista : ))



Yksisarvisia rakastava kummityttöni täytti 5 ja sai lahjaksi yksisarvissukat. Vaaleanpunainen lanka on jälleen kauniin väristä Venlaa. Tein kirjoneuleena valkoiset osiot ja kirjoin muun väriset. En osaa kovin nätisti kirjoa ja sen näköiset on vähän sukatkin, mutta ajatushan on tärkein.



Nämä Tiina Kuun Villiviini -sukat ovat jo pitkään olleet jonossa ja nyt keväällä sain ne toteutettua. Kuvio on tehty intarsia-tekniikalla ja se oli kyllä hauska opetella. Ehdottomasti voisin tehdä useammatkin sukat tällä mallilla! 


5. syyskuuta 2019

Alkuvuoden neuleita




Kesätauon jälkeen on hyvä palata vähän ajassa taaksepäin ja esitellä muita alkuvuoden neuleita, kuin Sukka-Finlandia -sukkia.

Vuoden alkajaisiksi halusin tarttua johonkin ihanaan lankaan ja malliin. Ostin kesän (2018) Irlannin-reissulta pari kerää ihanaa merino-silkkiä (Townhouse Yarns Dame), jolle löysin Tampereen käsityömessuilta kaverin (Lilou Silky Fingering). Näistä kolmesta muodostui Shake it up, josta olin nähnyt monia tosi upeita toteutuksia Ravelryssä. Lanka on mukavan keveää ja värit suorastaan loistavat kummassakin langassa. Huivissa on kaikenlaisia kivoja mallineuleita, hiukan pitsiä ja patenttia sekä raitoja. Neulominen sujui mukavasti, mitä nyt lopussa silmukoiden poimiminen erilaisten mallikuvioiden reunoista oli hieman tuskaisaa. Valmis huivi on niin kiva, että nuo pikkuiset vastoinkäymiset unohtuu.




Joulupukki toi kaksi vyyhtiä petroolinväristä Malabrigo Sockia. Kahdelle vyyhdille sopiva malli oli Whitley Bay, joka oli sopivan simppeliä neulottavaa, mutta lopputulos on kuitenkin kiinnostava. Yksivärisiä huiveja kaipaa useinkin, monivärisiä on kuitenkin suurin osa. Kaikelle on paikkansa.



Sukkakisan välitöinä syntyi muutamat muutkin sukat, taisi silloin sukatuttaa oikein kunnolla. Jo monet Squirclet on tullut tehtyä, mutta tällainen Ravelryn projekteissa näkemäni sukkaparin väritys ihastutti ja kun tuota kirjavaa Fabelia sattui olemaan käsillä, yhdistin sen vaaleansiniseen. Raikkaat tuli, annoin ystävälle lahjaksi.



Lahjaksi meni myös oranssit Monkey-sukat, joista tuli kivan pirtsakat kevätsukat.



Keväällä innostuin myös tarttumaan kauan säilömiini hahtuvalankoihin, niistä tuli huovutetut tumput. Ruskeat ja 


valkoiset.


Anoppi kaipaili tossuja ja sellaiset oli hirmu nopeat toteuttaa paksusta Dropsin Nepal -langasta. Ohjekin on Dropsin, nimeltään Highland Dew Slippers.



Nämäkin tossut on Dropsin mallista (Snow Fairy). Näihin tuli vähän hassu muoto, ovat jääneet kaapin perukoille köllöttelemään. Mutta kohtahan tulee taas kylmä (no ei ihan heti onneksi vielä!), niin ehkä pääsevät käyttöön.

Kesällä ja nyt alkusyksyllä on tullut paljon neulottua, mutta keräilen ensin postauksiin keväällä valmistuneita. Pikkuhiljaa : ) 










12. maaliskuuta 2019

Sukka-Finlandia




En ole oikein koskaan ollut villasukankutoja, mutta loppuvuonna tuli pakottava tarve osallistua Sukka-Finlandiaan. Osittain tämä varmaan johtuu pitkään jatkuneesta huivibuumista, jotain muuta oli saatava puikoille. Ja mikäs sen rentouttavampaa kuin se, että ohje kilahtaa parin viikon välein sähköpostiin ja sitten neulotaan! Sukkalankojen hankkiminen ja valitseminenkin on paljon yksinkertaisempaa kuin vaikkapa huivilankojen. 

Lämmittelymalli julkaistiin loppiaisena, se oli TiiQ:n Elämän virta. Juuri olin joulun aikaan punaista Gnome-tonttua neuloessani harjoitellut kahden silmukan palmikkoja ilman palmikkopuikkoja, niin nyt tuota taitoa pääsi käyttämään toden teolla näissä sukissa. Langaksi valitsin pehmoisen ja hieman pörröisen Drops Nordin. Kantapään lyhennetyt kerrokset tehtiin varjosilmukoin, joka oli uusi jännä tuttavuus. 



Ensimmäisen etapin sukat olivat Neulistin Naapurin Jannet. Takaosassa kiertää kaunis palmikkokuvio ja kiilakavennukset hoituvat hauskasti etuosaan leviävällä palmikkokuviolla.

Päätin jo heti alkuun, että en raportoi sukkiani eli en osallistu kilpailuun. Tämä oli hyvä päätös, sillä tein pieniä mokia jo näihin kahteen ensimmäiseen sukkaan. Lämppärissä tein väärällä rytmillä resorin, ekalla etapilla en taas tehnyt resoria lainkaan vaan hyppäsin suoraan kuvioon. Kannattaisi siis lukea huolella ne ohjeet! Ensi vuonna sitten varmaan lähden jo mukaan kisaan ja koitan tehdä kisakelpoisia sukkia.

Mutta mitä ihmettä on tapahtunut vannoutuneelle sinisen värin inhoajalle? Jo kahdet siniset sukat!!





Toisella etapilla saimme neuloa Heidi Alanderin Aaveet. Tähän malliin sopi valkoinen glitter-lanka. Malli oli kiva neuloa ja lopputulos kaunis. Nämä sukat voisi neuloa uudelleenkin!



Kolmannella etapilla pääsi penkomaan jämälankakoria. Valitsin Anna Mäkilän Impromptu -sukkiin kasvivärjättyjä lankoja kuusi kappaletta ja sijoitin ne sukkiin epäsymmetrisen symmetrisesti. Mallineuleet oli hauskoja, helppoja ja vaihtelevia. Kantapään raita on mielenkiintoinen yksityiskohta.



Neljännet sukat olivat Pirjo Iivosen Harmoniat. Jälleen kantapäässä oli uusi juju, nurjin silmukoin toteutettu kiilalevennys. Kaunis malli, lankana Novitan Venla omenankukan värisenä.



Viidennen etapin sukat oli Veera Välimäen Halot. Mallisukan väri oli niin kaunis luumun sävy, että päätin ensinäkemältä tarttua samantyyppiseen lankaan. Woolmintin Opera värissä Don Carlos oli juuri sellainen. Oikein mukava malli!


No sitten, kuudennella etapilla päästiin kirjoneuleen maailmaan ja leikkimään myös vähän kohuakin herättäneillä maaleilla. Puikkomaisterin Kärhöt -malli sisälsi kärhökuvion sukan päälle ja toisenlaisen kuvion sukan pohjaan. Varren takaosaan olisi kuulunut tehdä pystyraitaa ja juuri ennen resoria kukkakuviot. Pystyraita ei ollut mieleeni ja kun muutenkin olin jo alussa lähtenyt sooloilulinjalle (vaikkakin vahingossa!), toteutin varrenkin takaosaan pohjan kuviota. Kukkia värittelin Sharpie-tusseilla. Kivat sukat tuli, vaikka täytyy kyllä tunnustaa, että kirjoneule sukissa ei ole mitään lempipuuhaani. Niin hidasta ja työlästä. Ei silti tullut mieleenkään jättää näitä tekemättä, sen sijaan raportoin perheelle neulomisurakan vastenmielisyydestä ja sain onneksi osakseni sympatiaa. Vaivannäkö kuitenkin kannatti! Sukat pääteltiin neulan avulla italialaisittain. Oli hauska oppia ihan uusi tapa!

Yksi hyvä juttu, joka tästä kisasta uusien taitojen lisäksi tarttui mukaan, olivat nuo sukkablokkerit. Tilasin ne Etsystä Woodicolta ja nyt kun ne on käytössä, en yhtään ymmärrä, miten olen voinut pärjätä ilman sellaisia! 

Vielä olisi jäähdyttelymalli jäljellä, sitten onkin kahdeksat sukat kasassa. Siinäpä olisi hyvä alku vaikka box of socksiin!



2. tammikuuta 2019

Vuoden 2018 neuleet






Tadaa! On taas tullut vuonna 2018 neulottua! Ainakin huiveja on paljon, joku voisi ehkä ajatella, että jopa liikaa. Huivihyllyt ainakin pursuavat vaatehuoneessa ihan kiitettävästi. Käytän kaikkia huiveja, mutta joskus joku yksilö unohtuu joksikin aikaa, kun ei ole näkösällä. Pitäisikin pitää  hyllyt hyvässä järjestyksessä, jotta unohtamisia ei pääsisi tapahtumaan.  Yksi näistä huiveista on virkattu.



Huiveja valmistui vuonna 2018 yhteensä 20 kappaletta. On siinä muutama, jotka eivät jääneet minulle.



Viimeisin valmistunut huivi on Adventtimysteerineulontahuivi Kaarne. Käytin pohjaan lepänkävyillä värjättyä Dropsin Baby merinoa ja tehostevärit otin jämistä ja minikeristä. Kiva huivi tuli ja neulontaprosessi oli mukava tehdä valmiiksi määritellyissä palasissa.



Käsiasioiden saralla oli tänä vuonna hiljaista. Alkuvuodesta tein suomenlampaanvillasta parit norjalaislapaset ja äidilleni kämmekkäät. Syksyllä valmistui nuo värikkäät. Pipojen kanssa oli vielä heikompaa, vain yksi kappale tänä vuonna (alakuvassa keskellä) ja sekin päätyi asunnottomien yön keräykseen täysin käyttämättömänä. Eikun hei, toinen pipo valmistui joululajaksi isälleni! Ja itse asiassa vielä kolmaskin valmistui tyttärelle ihan vuoden viime päivinä. Nämä kaksi pipoa on alimmassa kollaasissa. 



Kategoriassa "Muut" oli tänä vuonna vauvajuttuja, jotka lähetin entiselle vaihto-oppilaallemme Brasiliaan keväällä. Näitä oli kiva tehdä! 

Joulupukin pyykkinaru valmistui ihan alkuvuodesta ja ehti hyvin ilostuttaa meitä vielä joulunajan loppupuolella. Nyt se jo keikkuu taas pyykkinarulla, jossa on roikkunut jämälankajoulukalenterin paketit ja joulukortit.


Paitoja tein kolme, kaksi puuvillaista ja yhden villaisen.




Sekalaiskollaasiin pääsi pipojen lisäksi tyttären toivoma Harry Potter -huivi ja Aava-sukat sekä tonttu "Here We Gnome Again".




Ja tässä koko tilasto, vuodesta 2012 alkaen. Ihmettelen vaan, miten on mahdollista, että joka vuosi tulee vaan lisää neulottuja kilometrejä! Kohta täytyy tulla huippu vastaan, ei tuo nousu voi loputtomiin jatkua. Tänä vuonna projekteja oli reilusti vähemmän kuin viime vuonna, mutta koska huiveja oli niin paljon, kilometrejä kuitenkin kertyi. Toisaalta vuoden 2017 projektien määrää "vääristi" tilkkupeittoon neulotut palat, joista kustakin on oma projektinsa.




Aikani kuluksi kokosin vielä kaikki projektit ja niiden metrit yhteen sivuun. Ihan lopullinen versio tämä ei ole, vuodesta 2018 puuttuu muutama projekti ja metrit ovat siis väärin. Kuvaan ei mahdu ihan kaikki, vaan rivit jatkuvat alaspäin vielä aika pitkään, varsinkin vuoden 2017 peittopalojen kanssa. Ja sitten kun katsoo noita vuoden 2012 projekteja niin aikamoisia kamaluuksia siellä seassa luuraa. Tuota vuotta vanhempia töitä en edes ota mukaan kuviin ja tilastoihin, ne kun on niin eri maailmasta. Kiva siis nähdä, että edistystä on neulonnassa tapahntunut! Värit ovat kuitenkin pysyneet yllättävän samoissa kaikki nämä vuodet.

Tästä on hyvä jatkaa neulevuoteen 2019. Tiedossa on ainakin alkuvuonna paljon sukkia (Sukka-Finlandia!) ja eiköhän niitä huivejakin taas synny useita. 

Hyvää uutta vuotta!


19. joulukuuta 2018

Textures Unite







Täällä valmistellaan jo vuoden neuleet -tilastoja ja postausta (ja tehdään valmiiksi niitä viimeisiä vuoden neuleita!), mutta esitellään nyt viimeisin valmistunut huivi erikseen. Stephen West julkaisi syksyllä uuden version Vertices Unite -huivistaan, joka jotenkin kolahti. VU on ollut todella suosittu huivi ja tuntuu, että sellainen on suunnilleen joka toisella neulojalla. Tähän tekstuuriversioon tykästyin ja langatkin löytyi stashista ja jopa jämistä.


Käyttämäni langat ovat tässä yhteispotretissa. Ylhäältä vasemmalta:

Olann Hand Dyed in Ireland Sock Lite, väri Crypt
Squoosh Fiberarts BFL Sock, väri Black walnut (jämä)
Puffala Sukka Puffa, väri Säihke Luoto (jämä)

Malabrigo Yarn Sock, väri Pearl
Under an English Sky Yarns Merino Nylon (jämä)
(Tätä en käyttänytkään, se on Undercover Otter Squirm, väri Pink Flamingo)

Mothy and the Squid Oatmeal Donegal Sock (jämä)
Hedgehog Fibres Sock, väri Construct
BomBom Yarns Sock, väri Unicorns Mud (jämä)




Vähän soveltelin lankojen kanssa, tein omia raidoituksia yksivärisiksi moniin osioihin. Muutamat pinnat huivissa on aika valtavat, joten vaihtuvat värit tekivät vaan kivaa ilmettä. Joissakin kohdissa (esim. palmikko-osio) neulominen todella puudutti. Tein koon L, jossa kaikkinensa oli paljon neulomista. Ohje oli jälleen ihan loistava ja perusteellinen. 

Malli: Textures Unite (maksullinen ohje Ravelryssä)
Puikko: 3,75



Huivista tuli ihan kiva, mutta nimeomaan ihan kiva ilman mitään ylistyssanoja. Tulipahan tehtyä ja toivottavasti pääsee välillä käyttöönkin : )


9. marraskuuta 2018

Syksyn projekteja





Ihastuin tähän lankaan jo viime vuonna ja loppukesällä kun sille löytyi sopiva malli, oli pakko hakea yksi kerä tätä Scheepjes Whirl -langan Dendelion Munchies:ia. Ja mallihan on jo kerran naulottu Dotted Rays, tällä kertaa chevron-reunuksella. 



Jo neulomisvaiheessa tämä oli herkullisen värinen.



Toinen puuvillainen takki valmistui hiljattain ja sitä on pidetty kerran. Monista sovittamisista huolimatta hihoista tuli vähän liian lyhyet. Harmillista, kun puuvilla ei vielä sillä tavalla veny, että asian voisi helposti korjata. Lanka meni melkein viimeistä metriä myöten ja koska Dropsin värierät vaihtelevat tunnetusti tosi paljon, uutta kerää en ole lähtenyt vielä metsästämään.

Malli (Welcome, September) sinänsä on ihana ja nurjalla neulotun päällipuolen ansiosta vähän tavallisesta poikkevan näköinen. Hihat neuloin ohjeen vinkin mukaan "sisäpuolelta", jotta ei tarvinnut pelkkää nurjaa pyörönä posottaa.



Välityönä tein pikaisesti tilauksesta yhdet värikkäät lapaset. Pirteät tuli ja lapasethan on ihanan nopeat neuloa!



Tämä väripläjäys alkoi seuraavaksi houkutella niin paljon, että uusi huivi piti pian saada puikoille.



Syntyi Building Blocks, Stephen Westin kahden vuoden takainen mysteerineulontamalli. Miten tulikin yhtäkkiä syksyllä himo, että tämä huivi pitää tehdä. Joskus kai asiat kypsyy alitajunnassa ja melkein salaa putkauttaa ilmoille ajatuksen uudesta huivista.

Langat tässä ovat Hedgehog Fibresin Sock värissä Bramble (vaalea), Rowan Fine art (ruskea), Malabrigon Mechita värissä English Rose ja keltasipulinkuorilla itse värjätty Dropsin Baby merino.




Syyslomareissulle tarvittiin pieni työ ja saihan siinä olla väriäkin. Otin mukaan Regian 6-fädigin herkkuraidoilla. Simppelin pitsikuvion olen napannut jostain, mutta en muista mistä. 

Nyt on puikoilla vastapainoksi jotain neutraalimpaa, vaikka ankea marraskuu vaatisikin värikästä. Täytyy tyytyä silittelemään värikkäitä vyyhtejä ja suunnittelemaan, mitä niistä neuloisi.