29. kesäkuuta 2017

Muutamat huivit




Hupsista, huhtikuussa viimeksi päivitetty blogia. Neulottu on kuitenkin koko ajan, ihan joka päivä. Huivit on edelleen se mieleisin kohde, niitä vaan syntyy ja syntyy.

Maaliskuussa valmistui mysteerineulonta Marled Magic ja aika pian sen jälkeen kävi ilmi, että toukokuussa starttaisi Joji Locatellin mysteerineulonta Starting Point. Projektiin menisi viittä väriä lankaa ja jo värien suunnittelu oli hurjan kivaa. Valintaan oli hyvät ohjeet: mikä väri olisi hyvä olla vaalea, mikä tumma ja toisaalta yhdeksi väriksi sopisi tosi hyvin speckled lanka. 



Maltoin ottaa lankavarastosta käyttöön muutaman ihanuuden ja niiden kaveriksi muita sopivia. Huivia aloitettiin heti neulomaan kahtena samanlaisena kappaleena. Aluksi melko kapeita raitoja ja myöhemmin sitten leveämpiä. Leveämmät raidat tuntui kapeiden jälkeen kovin oudoilta ja pohdin jo mahdollisuutta tehdä niiden tilalla ohuenpia. Onneksi pitäydyin kuitenkin ohjeessa ja luotin suunnittelijaan, kokonaisuus on nimittäin erittäin tasapainoinen kapeiden ja ohuiden raitojen vuorotellessa. Lopuksi kaksi kappaletta yhdistettiin neulomalla sivukolmiot. Valmiista huivista on siis melko vaikea päätellä, mistä se on oikein aloitettu!


Lopuksi lisäsin vielä huivin nurkkiin pienet tupsut, kun jotenkin ne mielestäni sopi siihen hyvin. Huivi on valtaisan kokoinen (180 x 60 cm) ja toistaiseksi olen pitänyt sitä hartioilla ekan kuvan tapaan. Ehkä talvipakkasilla sen voisi kietoa paksumminkin kaulan ympärille. Huivin värit saa edelleen väristyksiä aikaan kaikessa ihanuudessaan. 

Malli: Starting Point (Joji Locatelli)
Langat: Fyberspates Vivacious, valkoinen
madelinetosh Twist light, Glazed Pecan
iKKe BFL Sock, Savanna
madelinetosh Tosh Merino Light, Leopard
Bom Bom Yarns Sock, Stone Cold Crazy

Puikot: 4mm



Taisi olla näiden mysteeriprojektien välissä kun valmistui tämä harmaa huivi. Malli on Melanie Bergin Spark of Grey. Lankoina madelinetoshin Tosh Sock värissä Leopard ja Twist Light värissä Silver fox. Puikot oli 4 mm.



Huivin mallikuvio on todella kivaa pintaa, vähän se toki vaati keskittymistä neuloessa, mutta kaiken kaikkiaan oli kuitenkin ihan simppeli. Leveä reuna on myös hauska.



(näkyykö kello?)


Kevään kädentaitomessuilta Wanhasta satamasta ostin tuollaista liukuvärjättyä lankaa, oli nimeltään Lammy Color Magic. Puolet on puuvillaa, puolet akryyliä. Ihastuin erityisesti väreihin ja olihan neulominen myös mielenkiintoista, kun värin tummuusaste vaihtui työn edetessä. 

Huivi aloitettiin neulomalla noin miljoona pompulaa ja poimimalla sitten reunasta melkein yhtä monta miljoonaa silmukkaa. Ohjeen mukaan muoto olisi tullut lyhennetyillä kerroksilla, mutta en voinut toteuttaa sitä niin, sillä lopuksi koko yläreunaan olisi tullut tummimman ruskea raita, joka ei olisi näyttänyt kivalta. Sovelsin sitten itse ja kaventelin toisesta päästä silmukoita vähän tiheämpään, mitä toiseen päähän lisättiin.




Malli: The way from Brighton (Joji Locatelli)
Lanka: Lammy color magic



Sitten vielä tyttären huivi! Hän ihastui tähän lankaan ja siihen piti sitten löytää sopiva malli. Koska lanka on itsessään noin runsas, malli saisi olla simppeli. Päädyimme vanhaan kunnon Nurmilintuun.

Kuvat huivista saimme samalla, kuin rippikuvatkin. Siksi noin hieno mekko : ) Langan värin nimi on Bubble, joten oli ihan pakko puhallella samalla vähän saippuakuplia.



Malli: Nurmilintu
Lanka: Hedgehog Fibres Twist Sock, Bubble
Puikot: 4mm












10. huhtikuuta 2017

Marled Magic Mystery Shawl KAL 2017




Noniin, nyt on kreisi karkkivärihuivi valmiina! Siitä tuli todella iso, paksu ja lämmin. Ja tietysti myös hirmu värikäs : )

Olispa ollut ihana tehdä seesteisen rauhallinen ja harmoninen huivi, mutta kun mun jämät nyt sattui olemaan tuollaisia riemunkirjavia. No eipä ainakaan käy tylsäksi!




Viimeiset kaksi osiota 7 ja 8 neulottiin huivin kumpaankin alareunaan. Ne olisi voinut jättää poiskin, jolloin huivista olisi tullut lyhyempi. Paksuuden takia kaipasin kuitenkin juuri pituutta päihin, joten en edes harkinnut viimeisten osioiden poisjättämistä. Sitäpaitsi noihin osioihin rohkenin käyttää huiviin varta vasten ostamiani mohairlankoja kirkkaan keltaisena ja vihreänä. Osioista tuli superpehmeät!



Keskiosien helmineuleen keskellä kimmeltää Säde-langan strassit. Vähän harmillisesti tuo kaikista rumin mesh-osio on juuri huivin parhaalla paikalla ihan keskellä. Sitä ei saa oikein mitenkään piiloon, eli ei auta muu kuin vain kestää se. Sivustan letti sentään vie vähän huomiota meshiltä. Mun huivissa tosiaan tuo letti on ikäänkuin värässä päässä, sen kuuluisi olla ihan keskellä ja sen päässä keskimmäinen tupsu. Jätin letin päähän pikkutupsun ja tein kulmien ja keskiosan tupsuista samanlaisen. The more the merrier : )



Huiville tulee varmasti käyttöä ainakin viileinä kesäiltoina. Se on niin paksu, että kaulan ympärille kiedottuna tulee vähän kuristettu olo. Olen pitänyt tuota niin, että keskiosa on hartialla ja päät on kiepautettu toisen hartian kautta ristiin, toinen etupuolelle ja toinen takapuolelle.



Tämä projekti oli mielettömän kiva! Ohjeen julkaisua odotti aina perjantaisin malttamattomana ja viikonloput menikin neuloessa. Jämälankoja sai tuhottua ihan kiitettävästi, vaikka olisi niitä silti vielä ainakin muutamaan huivilliseen... Kaikki Stephen Westin KALit eivät ole olleet näin houkuttelevia, joten katsotaan, minkälaisia KALeja on jatkossa luvassa.




8. maaliskuuta 2017

Alkuvuoden projekteja







Neulehurahdukset on tänä vuonna siirtyneet uudelle tasolle, kun osallistun (ainakin) kahteen yhteisneulontaan (KAL, knit along). Jotain jännää ja uutta se on välillä keksittävä tähänkin harrastukseen.

Amerikkalainen Cascade Yarns järjestää koko vuoden kestävän KAL:in, jossa tehdään tilkkupeitto. Knitterati Afghan käsittää kaiken kaikkiaan 30 tilkkua, joiden jokaisen koko on 10 x 10 tuumaa. Omat palaseni olen pingottanut mittaan 26 x 26 cm. Neulon peittoani  Menitan Lassi -sukkalangasta ja satunnaisesti seiskaveikasta. Nyt ollaan menossa blockissa numero 5, huomenna ilmestyy kuudes. Jokaisen blockin on suunnitellut eri ihminen ja kuten kuvasta näkyy, tyylien kirjo on jo nyt melkoinen. Toivon, että valitsemani "grellow" -värimaailma rauhoittaa kuitenkin lopputuloksen jotakuinkin seesteiseksi. Ja ainahan omilla värivalinnoilla voi kikkailla. Tuo taskusysteemi olisi mallin mukaisesti ollut täysin yksivärinen, mutta toteutin sen kolmella värillä. Oravakirjoneuleen oli moni toteuttanut hillitysti, jopa yksivärisesti niin, että oravat oli tehty nurjin silmukoin.




Toinen KAL on Stephen Westin Marled Magic Shawl KAL, joka kestää maaliskuun ajan. Ensimmäinen Clue ilmestyi viime perjantaina. Aluksi tehtiin mesh-neulosta, josta en niin kovin välitä. Hukutin pinnan väreihin, ja niitä tulikin käytettyä melko runsaasti. Helmineuleosio oli kivaa neulottavaa. Voisi olla paikallaan tehdä tulevat osiot hieman harmonisemmiksi, jääköön nuo muutamat tuollaisiksi värien ilotulituksiksi.




Hiihtoloman reissuneuleena oli Mairlyndin Moonraker. Kesällä jo sommittelin huiviin tulevat värit, mutta nyt vasta ehdin sen toteuttamaan. Vaalea lanka on La Bien Aimeen merino single ja tummempi on Malabrigo Sock värissä Eggplant. Raidat on kaikenlaisia jämiä.




Myös toisessa Mairlyndin huivissa on Malabrigo Sockia, tummansinistä Cote D´Azurea. Sininen on aina ollut mulle ihan täysin nou-nou, mutta vähitellen tummansininen on alkanut näyttää tosi kivalta. (Sitä se vanheneminen teettää...). Keltainen lanka piti alunperin olla Hedgehog Fibresin sinkku värissä "Pollen", mutta sepä ihan hukkui tuohon Malabrigoon, oli selvästi liian ohut sille pariksi. Onneksi mulla oli Louhittaren luolan Tuulen tytär (väri Vilja), josta tuli hyvä korvaaja Pollenille. Puoliväliin olin ehtinyt väärän langan kanssa, mutta purkaminen kannatti!




Squircle -sukat oli jännä tehdä ja erityisen kivaa oli raitavärien sommittelu. Raidat ovat suurimmaksi osaksi Ravelryn Lankalaatikon Jämälankajoulukalenterista saatuja, pilkukas vaaleanpunainen on Alize Superwash. Sukkien malli on erikoinen, tuloksena on hyvä sukka rintavaan jalkaan, mutta menee toisaalta hyvin kapeampaankin. Pohjassa sähelsin jotenkin kantapäälisäysten kanssa ja sinne jäi vähän pussia, mutta eihän se käytössä mitään haittaa. Niin kiva näitä oli tehdä, että toiset Squirclet on jo puikoilla!





Ja sitten vielä pikkuruinen lumiukon pipo : ) Aina kun säät ovat sallineet, etuoven pielessä olevassa kukkapurkissa on törröttänyt pieni pipopäinen ukkeli. Valitettavasti tällä hetkellä on jäljellä pelkkä hattu. Paitsi että juuri nyt voisi saadakin tehtyä taas uuden ukon, uutta nuoskalunta kun olemme taas saaneet. Onneksi kevät kuitenkin tulee pian ja lumiukon pipokin joutaa kesäsäilöön.



30. joulukuuta 2016

Neulevuosi 2016





Olen ollut hyvin laiska bloggaaja loppuvuonna, pahoittelut! Moni neuletyö on ihan kokonaan esittelemättä. Kokosin kuitenkin vuotuiseen tapaan kaikki tänä vuonna valmistuneet neuleet ja tein niistä kollaasit.



Huiveja valmistui yhteensä 11, joista lähes kaikki ovat olleet ahkerassa käytössä. Alimman raitahuivin (Maasälpä) purin kokonaan hassun muodon takia ja oikean alakulman huppuhuivi oli tilaustyö. Maasälpän vaalea harmaa elää uutta elämää ylemmän kollaasin ensimmäisessä Solariksessa.



Syksyllä innostuin neulomaan kirjoneulelapasia. Tsiisukset ja Buddhat ovat Lumi Karmitsan kirjasta "Villit vanttuut & vallattomat villasukat". Tsiisukset on tehty fingering-vahvuisesta langasta puikoilla 2,5, lankoina Alize Superwashia ja Fabelia, Buddhat on hieman paksummasta langasta 3mm:n puikoilla. Niistä tuli melko isot, käytössä kaipaavat aluslapaset vuoreksi.



Nämä 7veikasta ja Karismasta tehdyt kirjoneulelapaset meni joululahjoiksi. Lontoo-lapasten malli on myös Lumi Karmitsan kirjasta.


Peruslapasia kuplilla, kennoilla ja ilman.





Neuletakkeja valmistui kaksi. Se lienee ihan hyvä vuosivauhti. Keltainen Dexter on Dropsin Cotton Merinosta, malli on ihana ja neule kiva päällä.



Baa-Ble -pipoja tein alkuvuonna kaksi ja nyt vuoden viimeisimpinä päivinä kaksi lisää. Lankoina Dropsin Nepalia ja Big Merinoa. Vasemman alakulman pipo on alkuperäisen silmukkamäärän mukaan tehty ja siksi mallia pannumyssy. Lisäksi se koki katoamiskohtalon tyttären adventtikalentereiden myyntireissulla. Kolme muuta on tehty pienemmällä silmukkamäärällä (Susan B. Andersonin mukaan) ja ovat paljon sopivamman kokoisia.




Kaksivärisestä patenttineuleesta (Brioche) innostuneena tein Liguria-myssyjä kaksin kappalein. Neulepinta ei ole vaikea, mutta tosi tarkkana sen tekemisessä saa olla. Purkaminen ei nimittäin tule kyseeseen! Rusehtavan myssyn tein käytännössä kaksi kertaa kun juuri ennen kärkikavennuksia aloin purkaa jotain virhettä korjatakseni. Punainen versio onnistui sitten kerralla : )




Piposia syntyi muitakin, palleroilla, jäätelöillä ja palmikoilla.



Sukkia syntyi tasaiseen tahtiin, kuten monena vuotena aiemminkin. Yläkulman raitasukat oli tämän joulukuun Jämälankajoulukalenterisukat vuoden 2013 vihjeillä (Missä neuloimme kerran -blogista).



Niina Laitisen Syyspolvareita oli kiva tehdä, käytin kuvioihin vain kasvivärjäämiäni lankoja. Kissimirrisukat on jälleen Lumi Karmitsan kirjasta, äidilleni joululahjaksi. Oikealla Muita Ihania -Talvisukat.





Muut -kategoriaan menee nämä erinäiset väkerrykset. Nutcrackerin neuloin ystävälleni. Pikkusukat taas ovat menossa lahjoiksi, mutta vasta ensi jouluksi, johon mennessä toivottavasti saan tehtyä niitä lisää. Sokerina pohjalla vielä kesäprojektini Moroccan Tote -kirjovirkkaus. Siitä tulee ehkäpä kassi, kunhan valmistuu. 

Tässä vielä erilaisten neuleiden määrät viime vuosilta. Vähän huvittavat nuo vuoden 2012 loppupään jutut "Munat" ja "Pöllö". Ja miten olen voinut neuloa vuonna 2013 31 pipoa?



9. joulukuuta 2016

Naima, Ashling ja Solaris





Ah, miten kesäisiä kuvia löytyi luonnoksista, sopivasti pimeää päivää ilostuttamaan. Olikin mukava kuvaussessio mökillä kesällä, taisi olla heinäkuuta.

Neuletakki Naima on tehty vironvillasta. Kuvissa näkyy vähän huonosti, mutta mallissa on tuollaiset koristeelliset reikärivit sivuissa. Ne levenevät helmaa kohden ja väliin jää tasku. Taskun sisäosan yläreunassa on yksityiskohtana kirjoneulekuvio. Villahan on aika kutittavaa, mutta tällekin vaatekappaleelle pesu ja huuhteluaineen käyttö teki ihmeitä.



Malli: Naima
Lanka: Aade Long 8/2
Puikot 3,5 mm ja 4 mm



Kesällä uurastin myös megakokoisen pitsihuivin parissa. Tätä neulottiin mm. uimarannalla Kroatiassa, jolloin koko neuletyöhön tuntui jäävän suolaisen meren tuoksu moneksi viikoksi.

Malli on Veera Välimäen ilmaisohje Ashling. En halunnut ihan yksiväristä, joten huivista tuli sitten Trio-jäätelö : ) Tämä on ihan valtavan pehmeä ja ihana, samalla kevyt ja lämmittävä.






Malli: Ashling
Langat: Manos del Uruguay Lace ja Drops Lace
Puikot: 4,5mm



Sokerina pohjalla yksi Melanie Bergin ihanuusmalli. Tykkään hänen huiveistaan todella paljon, mm. siksi, että niissä voi yleensä leikitellä väreillä. Tähän kappaleeseen käytin pohjaksi Louhittaren Luolan Tuulen Tytärtä värissä Hopea. Raidat ovat sekä toisten huivien jämiä että kolme Madelinetoshin Unicorn Tailia. Hieman muuntelin mallia mm. jättämällä keskiosasta joitakin kerroksia pois ja toisaalta lisäsin viimeisten raitojen väliin kaksi kerrosta harmaata. Mielestäni alkuperäisessä mallissa raidat ovat turhan tiheässä ja koska kyseessä on oikeat herkkulankaraidat niin tokihan ne ansaitsevat vähän ilmaa väleihinsä!



Malli: Solaris
Langat: 
Louhittaren Luola Tuulen Tytär / Hopea (2 vyyhtiä)
Madelinetosh Unicorn Tails väreissä Glazed pecan, Tart ja Whiskey barrel
Hedgehog Fibres Sock värissä Truffle
Squoosh Fibrearts BFL Sock värissä Red Maple.
Puikot: 4 mm




10. marraskuuta 2016

Projektipussi poikineen






Sattui käymään kesällä niin, että törmäsin instassa kuvaan Field Bagista ja rakastuin päätä pahkaa. Kaikki tuossa pussissa oli täydellisen ihanaa, väri(t), malli ja erityisesti sen soveltuvuus esim. autossa neulomiseen. En kuitenkaan mitenkään raaskinut alkaa tilata aitoa pussia ameriikoista. Niinpä törkeästi päätin vähän apinoida ja tehdä oman versioni. Eurokankaasta löytyi sopivan paksua canvasta ja Sinellistä nahkapaloja. Harjoittelukappale oli valkoinen, varsinaisen pussin kankaan värjäsin dylonin pesukonevärillä juuri oikeansävyiseksi. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui sopivan nyörin löytäminen ja tämä ratkesi vasta Yrjönkadun nappikauppakäynnillä. Nyt on paksua nyöriä ja sitten vähän vähemmän paksua! Kumpikin toimii hyvin. 




Kumpaankin pussiin tein pohjakappaleen kaksinkertaisesta kankaasta, jonka onpelin pussin sisäpuolelle. Konjakinväriseen possiin tein lisäksi sisäpuolelle taskut kummallekin sivulle, toiselle yksiosaisen ja toiselle kaksiosaisen. Nämä pussit ovat olleet kovassa käytössä ja olen edelleen rakastunut niihin : )




Juuri kun olin päässyt hyvään pussinompelumoodiin, Ravelryn "Kahelien ompeluseura" -ryhmässä aloitettiin yhteisompelu (SAL), jonka aiheena oli projektipussit. Innolla hyppäsin mukaan ja ekan viikon ohjeeksi valikoitui Knot Bag. Tein niistä kaksi kokoa, vaaleanpunaisen suoraan ohjeesta ja vihreän hieman suurennettuna.



Tämäkin malli toimii hyvin ja mahtuu sopivasti käsilaukkuun.




Seuraavalla viikolla ommeltiin Bento Bag ja siitäkin tein kaksi versiota, ison ja pienen. Tämä valkoinen intianpuuvillainen on suuren suuri, se toimii tällä hetkellä paksumpien itse värjättyjen lankojen säilytyspussukkana. Oikein kätevä siihen tarkoitukseen! Tässä mallissa on hauskaa se, että sen voi napata mukaansa solmusta nostamalla. Varsinainen eväsnyssykkä : )




Pienempi versio on aika pieni, mutta kyllä siihenkin muutama lankakerä mahtuu säilytykseen.



Sitten harjoiteltiinkin jo vetoketjujen kanssa. Boxy on pieni ja söpö, mutta ehkä kuitenkin vähän liian pieni projektipussiksi. Jotain tarviketta voisi tuossa ehkä säilyttää?



Pyramidipussukoita (Pyramid Pouch) oli myös hauska ommella ja näitäkin tuli tehtyä kaksi. Koska aiemmin valmistuneet pussukat ovat ajaneet niin hyvin asiansa, näitä en ole vielä projektipusseina käyttänyt. Mutta varmasti ovat toimivia malleja.



Sitten lopuksi vielä raitapussukoita (Striped Zipper Pouch). Tämä ylläoleva oli vähän epäonnistunut, koska käytin vanuna sellaista älyttömän paksua huopaa. joka on tarkoitettu esim. uunikintaiden sisään lämpöä eristämään. Pysyy kyllä erittäin topakasti pystyssä, mutta on kuin peltiä ja ylänurkat eivät tietenkään kääntyneet nätisti.



Niinpä tästäkin mallista piti tehdä toinen versio ja se onnistuikin paremmin. Myös nämä pussukat odottelevat vielä aikoja parempia. Näiden malli tosin on sellainen, että niitä voisi hyvin käyttää kaikenlaisiin muihinkin tarkoituksiin, kuten vaikkapa kosmetiikkapusseina.