Neuleita!

Pikkuisen on ehtinyt vierähtää aikaa siitä, kun tässä blogissa on puhuttu neuleista! Pahoitteluni, että koko vuoden on ollut pelkkää museota.

Neulonut olen tuttuun tapaan koko ajan. Kokosin neuleita kollaaseihin ja tästä tulee nyt melkein sellainen vuosiraportti, jonka yleensä olen tehnyt vasta tammikuun alussa. 

Viime vuosien huivihulluus on onneksi vähän laantunut, uusia on tähän mennessä valmistunut vain viisi. 

Ylhäällä Veera Välimäen malli Powder and Dust, jonka neuloin toistamiseen. Ensimmäisessä ei sattuneet värit kohdilleen, mutta tähän versioon olen tosi tyytyväinen.

Tämä on Waiting for Rain, jossa on hauskasti pitsiosioita lyhennetyin kerroksin toteutettuna aina oikean keskellä. Halusin tehdä tällaisen monenkirjavan, mutta tämä olisi kaunis yksivärisenäkin. Lanka on Malabrigon Sock värissä Diana. Vaikka kuinka yritin valita samansävyiset vyyhdit, on huivin ala- ja yläpuoli aika eriväriset. Tykkään enemmän yläpuolen väreistä ja huivia käytettäessä se jää tietysti enemmän piiloon, mikä vähän harmittaa. Tietysti olisi kannattanut raidoittaa koko matkalta, mutta eipä auta jossitella. Ihan käyttökelpoinen huivi tuli joka tapauksessa ja ehkä väännän jossain vaiheessa sen neutraalimman version vielä.

Kesällä tein puuvillalangalla Slip Knit Love -huivin. Tekniikka on tosi hauska ja mosaiikkipinta jännä. 

Tämän mallin neuloin jo toista kertaa. A Girl´s Best Friend ansaitsi tulla neulotuksi vielä uudelleen, on niin kiva malli. En tietoisesti päättänyt jättää tupsuja alareunasta pois, en vaan ole saanut aikaiseksi tehdä niitä! 

Tämä on Melanie Bergin Colorshift. Pääsi leikkimään jämälangoilla ja se on aina hauskaa!

Paitoja olen tehnyt tänä vuonna kolme. Keväällä valmistui Joji Locatellin mallilla Elton, jonka tein pitkähihaisena versiona. Kuva on vähän surkea, mutta neuletakki on kiva. Ihanan pehmeä ja keveä, raidat on vuorotellen fingering-paksuista lankaa ja mohairia. 

Yläkuvassa kesällä valmistunut Boho Style Mosaic Cardigan. Lankoina tässä on erilaisia suomenlampaan villoja suunnilleen samassa sävyissä. Keskiosassa raidoitin kahta erilaista lankaa ja se vähän erottuu, mutta ei ollenkaan pahasti. Malliin kuuluisi virkkaamalla tehdyt lenkkirivit helmaan ja hihoihin ja tässäkin olen vain saamattomuuttani jättänyt ne lisäämättä. Ehkä jonain päivänä? Niistä tulisi juuri se boho-vaikutelma! Tässäkin on mosaiikkineuletta, samalla tekniikalla kuin tuossa yhdessä huivissa. Paita on niin paksu, että menee melkein takkina.

Toukokuussa aloitin Veera Välimäen Golden Moon -paidan, joka valmistui nyt syksyllä. Tässä tönötän se päällä Hvitträskin puutarhassa ja paita näyttää olevan väärin päin! Höh, mikä moka. Keskellä menee selvästi kerroksen vaihtumiskohta, toisella puolella ei ole noin vinossa olevia kuvioita : )) Lankana tässä Létt Lopi, joka on ihanan ilmavaa mutta samalla vähän karheaa. Ihana malli tämä, yläosassa on paljon pallukoita (bobbles), jotka tehtiin virkkuukoukulla. Hartioiden kohdalla erottuu ehkä kuvasta vähän?

Alkuvuonna tein kivan pipon, Joji Locatellin mallin Boston Streets. Lankana on Malabrigoa, ja kävi niin hassusti, että keräni olivat kahta eri paksuutta. Muistin niiden olevan samaa ja aloitin sillä paksummalla. Eroa ei onneksi valmiissa pipossa niin huomaa, taitereuna on joka tapauksessa muutenkin niin muhkea. Tupsuksi ompelin karvapallon, mistä Elli-kissa ei yhtään tykännyt, se oli nimittäin hänen lelunsa. Valmis pipo löytyi useana aamuna milloin mistäkin, kun pallerolla oli koitettu leikkiä. Voi miten julmaa, kiinnittää lelu tuollaiseen paksuun pipoon! Tämän mallin haluaisin myös tehdä yksivärisenä, jotta reunan hieno kuvio erottuisi vieläkin paremmin.

Yhdet lapasetkin on tänä vuonna valmistunut, jipii! Sattumoisin törmäsin Facebookissa Taito Pohjanmaan  KAL-tapahtumaan, jossa tehtiin Niina Laitisen Kehäkukkalapaset. Käytin näihinkin suomenlampaan villoja. Malli on aivan ihana, mutta harmillisesti näistä tuli hiukkasen pienet. Seuraavaksi sitten hieman isommat puikot tai paksumpi lanka. 

 

Kirjoneulehihatakki ja huiveja

Ostin syyskuun numeron Suuri Käsityö -lehteä sen kansikuvassa olleen kirjoneulemekon takia, mutta sisäsivuilta paljastunut neuletakki vei mielenkiinnon vielä enemmän. Kirjoneulehihat on mielettömän kiva idea!

Ohjeen takki oli tehty Nallesta, mutta en halunnut kutittavaa takkia, joten päädyin syyskuussa sopivasti alessa olleeseen Dropsin CottonMerinoon.

Onnekseni tajusin kokeilla takkia silloin, kun hihat olivat melkein valmiit, sillä ne olivat siinä kohdassa juuri sopivat. Yksi pieni kirjoneule-mallikerta jäi toteuttamatta, mutta se ei haittaa ollenkan.

Takista tuli kiva!

Aiemmin syksyllä huomasin instassa Letesknitsillä hauskan huivimallin Fallen Leaves, johon ostin suunnittelijan miehen värjäämät langat Martin´s Labista Puolasta. Ruskea lanka on alkuperäisessäkin huivissa oleva väritys Fallen Leaves, mutta mohairin valitsin vähän eri sävyssä. Palmikkokuviota oli koukuttava neuloa ja huivista tuli ihanan pehmoinen. Tosin samalla myös aika lämmin. Näillä keleillä se sopii paremmin ulkokäyttöön, mutta talven pakkasilla käy sisälläkin käytettäväksi.

Pariskunta oli viime syksynä Tampereen messuilla myymässä lankojaan ja tulevat myös tänä vuonna. Ihan mahtavaa!

Osallistuin elo-syyskuussa yhteisneulonta KALiin, jossa neulottiin Annajohannan Hummingbird. Käytin tähän Handun vaaleanpunaista ja kahta itse värjäämääni lankaa. Ruskea on värjätty lepän kävyillä ja vaaleampi kylmävärjäyksellä avokadon kivillä ja kuorilla.

Huivin malli on jännä rakenteeltaan, se aloitettiin kolmiosta, joka jäi huivin keskelle yläosaan. Sen ympäreille tuli epäsymmetrisiä suikaleita kaksivärisellä patentilla, helmineuleella ja ainaoikealla. Ja kivat tupsut nurkkiin! (Tai siis ohjeen mukaan kaksi yhteen nurkkaan ja yksi toiseen, mutta olin rebel ja laitoin yhden kuhunkin nurkkaan.)

Tässä projektissa pääsi käyttämään pieniäkin jämiä! Ambah O´Brienin Lamina Wrap on kyseessä. Mallailin värejä aluksi, mutta suunnitelmaan tuli pieni muutoksia työn edetessä.

Harmaat raidat ovat tuollaista kylmää sävyä, joka mielestäni korostaa kivasti lämpimämpiä raitavärejä.

Tämäkin oli koukuttavaa neulomista ja mallikerran oppi helpolla. Parasta tässä oli jämien tuhoaminen ja väri-ilottelu.

Tekisi melkein mieli neuloa toinenkin!

Kevään ja kesän huivit ja paidat

Caitlin Hunterin neulemallit ovat tällä hetkellä kovinta huutoa neulemaailmassa. Tällä suunnittelijalla on suomalaisia sukujuuria ja hän asuu Alaskassa. Ehkä nämä osaltaan vaikuttavat siihen, että mallit vetoavat! Neulemalleissa on tälläkin hetkellä tarjous, jossa ostaessaan neljä saa yhden ilmaiseksi. No minäpä ostin paitamalleja sitten neljä! Kaksi on valmistunut ja ainakin kolmas kutkuttaisi tehdä, kunhan vaan löytyy oikea lanka ja väri.

Tämä Tecumseh pääsi puikoille ensimmäisenä. Halusin toteuttaa sen melkein mallin mukaisilla väreillä, keltainen on minulla vaan vähän kirkkaampi. Mallissa tehdään vartalo-osaa yllättävän pitkälle, hihat erotellaan vasta toisen (keskimmäisen) kuviokerran jälkeen. Vaikka kainalot ovat matalalla, on paita kuitenkin hyvin istuva ja ihanan turvallisen säkkimäinen. 

Valkoinen lanka on Neulovillasta värjäystä varten tilaamaani merinosukkalankaa, tummanharmaa on SweetGeorgia Yarnsin Tough Sock ja keltainen Katian merinoa.

Kesällä valmistui sitten Zweig. Tämä malli on ollut erityisen suosittu, Ravelryssä on projekteja jo yli 4500. Tässä malli on ihan suora, mutta lisäilin sivuihin silmukoita, jotta saisin väljyyttä ja muotoa. Hihojen kanssa kävi kummallisesti niin, että vaikka sovitin huolellisesti oikean pituuden, venahtivat hihat paidan kastelun yhteydessä noin puoli metriä. Kuvaa otettaessa ne on vain käännetty sisään, mutta sittemmin purin ylimääräiset miljoona kerrosta pois. 

Lankana tässä on Rouva Silmusolmun sukkalanka värissä "Savusauna" ja vaaleampi on GarnStoriesin Merino Soxs värissä "Odyssee".

Westknitsiltä ilmestyi keväällä huivimalli Spring Cleaning. Olin jo miettinyt, mihin huiviin saisin upotettua kasvivärjättyjä huivilankoja ja tämä vaikutti isohkoine väriblokkeineen oikein sopivalta. Neljä alinta osiota ovat vielä ihan maltillisen kokoisia, mutta keskimmäinen ylin vihreä ja sivujen vaaleat osiot nielivät lankaa ihan kunnolla. Toisella puolella jouduin raidoittamaan kahta lähes samanväristä lankaa saadakseni symmetrisen värisen huivin. Suurin osa langoista on Dropsin Baby Merinoa, vaalein vihreä raitalanka on Rowanin Fine Artia.

Kiva huivi tuli, oli aivotonta kesäneulontaa parhaimmillaan : )

Keväällä otin puikoille jonkun aikaa hilloamani aarrelangan, Madelinetoshin Twist Lightin värissä Glazed Pecan. Jos se olisi mahdollista (tai järkevää), pukeutuisin vain ja ainoastaan tähän väriin ja kotini saisi myös mieluusti olla tällä värillä kuorrutettu! Malliksi valikoitui Joji Locatellin Imagine When, joka näytti mallikuvissa täydelliseltä huivilta. Kuitenkin kun huivi alkoi rakentua osio kerrallaan, se ei ollutkaan täydellisen hyvän muotoinen. Neuloin muutaman osion ylimääräisenä ja niin sain käytettyä lähes kaiken langan (2 vyyhtiä) ja huivista järkevämmän muotoisen. Reunoissa on pieniä nyppylöitä, mutta ne eivät oikein kunnolla erotu valmiissa huivissa. Olisi kai pitänyt soveltaa jotkut isommat.

Lankia on edelleen ihanin, mutta jälkimaku projektista on "ihan kiva". Käytössä huivi on kuitenkin, joten mitään ei ole menetetty. Ei vaan kannattaisi olla toiveet liian korkealla tässä neulomisessa. Vahingossa yli odotusten onnistuvat jutut ovat niitä mukavimpia ja tällaiset hieman lässähtäneet jää mieleen juuri sellaisina.

Jaaha, tästä pääsemmekin toiseen lässähätäneeseen huiviin. Malli on aivan ihana Veera Välimäen Powder and Dust. Värejä tähän mietin pitkään ja olisin ehkä ostanut mallihuivin värit Snurresta, jos siellä olisi sillä hetkellä ollut kaikkia kolmea Hedghehog Fibresin väriä samassa lankapohjassa. Ei onnistunut, joten kaivoin stashista mukamas hyvän yhdistelmän. Kuitenkin jo neuloessa huomasin, että kaksi ekaa väriä ei nyt oikein hyvin sovi yhteen, mutta jatkoin vaan sinnikkäästi. Kahdessa vikassakin on mielestäni liikaa kontrastia, vaikka mallihuivissakin alin väri on ihan tumma harmaa. Huivi oli kiva neuloa ja pidinkin sitä muutaman kerran keväällä. 

Viikko sitten kuitenkin päätin purkaa koko hökötyksen. Sain kolme kerää ihanaa lankaa käyttööni ja hyvän mielen. Huivimallin aion ehdottomasti neuloa uudelleen, kun sopiva väriyhdistelmä tulee vastaan!

Lankoina tässä siis GarnStoriesin Merino Soxs värissä "Pink Pegasus", Ekstramotekin vaaleanoranssi Viki ja the Uncommon Threadin Twist Sock värissä "Fe2o2".

Kävimme kesälomareissulla Krakovassa ja mulle tuli matkaneuleongelma. Kesken oli vain sellaisia, joissa oli kiinni noin tuhat lankaa. Pitäisi ottaa mukaan joku sellainen, joka olisi helppo kuljettaa. Tämä toive yhdistyi sopivasti tyttären toiveeseen isosta huivista ja vastaus löytyi lankakaupasta: Scheepjesin Woolly Whirl. Mallina perus Boneyard (Westknits) ja langan värinä herkullinen Chocolate Vermicelli. Täydellinen win-win -tilanne siis!

Tämän huivin tekoa taas olin hautonut jo pitkään. Voitin Melanie Bergin huiviohjeen yhdestä KALista ja valintani oli Whiteout. Ihanaa pitsilankaa taas löytyi Fyberspatesilta, tässä on Gleem Lace väreissä "Copper tones" ja "Blush". Huivista tuli aivan valtavan kokoinen! Pitsilangasta neulotuissa on aina ihana keveys, eikä varmaan haittaa, että tämän kiertää kaulan ympärille pariinkin kertaan. Ainakaan sitten talvella : )

Samalta suunnittelijalta on tämäkin huivimalli. Jo kerran neulottu ja hyväksi todettu On the Spice Market. Kimmokkeen tähän antoi ihana minivyyhtisetti, Sweet Georgia Yarnsin "Party of Five" Tough Love Sock Mini-skeins värissä "Hanami". Vasta myöhemmin tajusin, että ohje vaatii kuutta kontrastilankaa ja paketissa minulla oli vain 5. Tein silti näillä viidellä ja lisäsin osioihin rivejä sen mukaan, miten lankaa oli jäljellä. Tosi hyvän kokoinen huivi tuli näinkin, kuudennen värin puuttumista ei huomaa eikä se haittaa. 

Tämän huivin kuvaaminen onnistui hauskasti pojan YO-kuvien sivutuotteena. Poika sääti kameran asetuksia kohdilleen ja minun piti olla mallina. Tuli hyvät huivikuvat ja toki myös YO-kuvat!

Ja pahnan pohjalla vielä simppeli huivi 3S -Shawl. Lankana Drops puuvilla "Drops Loves You 9". Tällä mallilla tulee mukavan pitkä ja keskeltä kapea huivi, kun lisäyksiä tehdään joka kerroksella reunoissa ja joka toisella keskellä. Niin hempeetä vauvanpinkkiä, että! <3

Alkuvuoden neuleita

Kesätauon jälkeen on hyvä palata vähän ajassa taaksepäin ja esitellä muita alkuvuoden neuleita, kuin Sukka-Finlandia -sukkia.

Vuoden alkajaisiksi halusin tarttua johonkin ihanaan lankaan ja malliin. Ostin kesän (2018) Irlannin-reissulta pari kerää ihanaa merino-silkkiä (Townhouse Yarns Dame), jolle löysin Tampereen käsityömessuilta kaverin (Lilou Silky Fingering). Näistä kolmesta muodostui Shake it up, josta olin nähnyt monia tosi upeita toteutuksia Ravelryssä. Lanka on mukavan keveää ja värit suorastaan loistavat kummassakin langassa. Huivissa on kaikenlaisia kivoja mallineuleita, hiukan pitsiä ja patenttia sekä raitoja. Neulominen sujui mukavasti, mitä nyt lopussa silmukoiden poimiminen erilaisten mallikuvioiden reunoista oli hieman tuskaisaa. Valmis huivi on niin kiva, että nuo pikkuiset vastoinkäymiset unohtuu.

Joulupukki toi kaksi vyyhtiä petroolinväristä Malabrigo Sockia. Kahdelle vyyhdille sopiva malli oli Whitley Bay, joka oli sopivan simppeliä neulottavaa, mutta lopputulos on kuitenkin kiinnostava. Yksivärisiä huiveja kaipaa useinkin, monivärisiä on kuitenkin suurin osa. Kaikelle on paikkansa.

Sukkakisan välitöinä syntyi muutamat muutkin sukat, taisi silloin sukatuttaa oikein kunnolla. Jo monet Squirclet on tullut tehtyä, mutta tällainen Ravelryn projekteissa näkemäni sukkaparin väritys ihastutti ja kun tuota kirjavaa Fabelia sattui olemaan käsillä, yhdistin sen vaaleansiniseen. Raikkaat tuli, annoin ystävälle lahjaksi.

Lahjaksi meni myös oranssit Monkey-sukat, joista tuli kivan pirtsakat kevätsukat.

Keväällä innostuin myös tarttumaan kauan säilömiini hahtuvalankoihin, niistä tuli huovutetut tumput. Ruskeat ja 

valkoiset.

Anoppi kaipaili tossuja ja sellaiset oli hirmu nopeat toteuttaa paksusta Dropsin Nepal -langasta. Ohjekin on Dropsin, nimeltään Highland Dew Slippers.

Nämäkin tossut on Dropsin mallista (Snow Fairy). Näihin tuli vähän hassu muoto, ovat jääneet kaapin perukoille köllöttelemään. Mutta kohtahan tulee taas kylmä (no ei ihan heti onneksi vielä!), niin ehkä pääsevät käyttöön.

Kesällä ja nyt alkusyksyllä on tullut paljon neulottua, mutta keräilen ensin postauksiin keväällä valmistuneita. Pikkuhiljaa : ) 

Vuoden 2018 neuleet

Tadaa! On taas tullut vuonna 2018 neulottua! Ainakin huiveja on paljon, joku voisi ehkä ajatella, että jopa liikaa. Huivihyllyt ainakin pursuavat vaatehuoneessa ihan kiitettävästi. Käytän kaikkia huiveja, mutta joskus joku yksilö unohtuu joksikin aikaa, kun ei ole näkösällä. Pitäisikin pitää  hyllyt hyvässä järjestyksessä, jotta unohtamisia ei pääsisi tapahtumaan.  Yksi näistä huiveista on virkattu.

Huiveja valmistui vuonna 2018 yhteensä 20 kappaletta. On siinä muutama, jotka eivät jääneet minulle.

Viimeisin valmistunut huivi on Adventtimysteerineulontahuivi Kaarne. Käytin pohjaan lepänkävyillä värjättyä Dropsin Baby merinoa ja tehostevärit otin jämistä ja minikeristä. Kiva huivi tuli ja neulontaprosessi oli mukava tehdä valmiiksi määritellyissä palasissa.

Käsiasioiden saralla oli tänä vuonna hiljaista. Alkuvuodesta tein suomenlampaanvillasta parit norjalaislapaset ja äidilleni kämmekkäät. Syksyllä valmistui nuo värikkäät. Pipojen kanssa oli vielä heikompaa, vain yksi kappale tänä vuonna (alakuvassa keskellä) ja sekin päätyi asunnottomien yön keräykseen täysin käyttämättömänä. Eikun hei, toinen pipo valmistui joululajaksi isälleni! Ja itse asiassa vielä kolmaskin valmistui tyttärelle ihan vuoden viime päivinä. Nämä kaksi pipoa on alimmassa kollaasissa. 

Kategoriassa "Muut" oli tänä vuonna vauvajuttuja, jotka lähetin entiselle vaihto-oppilaallemme Brasiliaan keväällä. Näitä oli kiva tehdä! 

Joulupukin pyykkinaru valmistui ihan alkuvuodesta ja ehti hyvin ilostuttaa meitä vielä joulunajan loppupuolella. Nyt se jo keikkuu taas pyykkinarulla, jossa on roikkunut jämälankajoulukalenterin paketit ja joulukortit.

Paitoja tein kolme, kaksi puuvillaista ja yhden villaisen.

Sekalaiskollaasiin pääsi pipojen lisäksi tyttären toivoma Harry Potter -huivi ja Aava-sukat sekä tonttu "Here We Gnome Again".

Ja tässä koko tilasto, vuodesta 2012 alkaen. Ihmettelen vaan, miten on mahdollista, että joka vuosi tulee vaan lisää neulottuja kilometrejä! Kohta täytyy tulla huippu vastaan, ei tuo nousu voi loputtomiin jatkua. Tänä vuonna projekteja oli reilusti vähemmän kuin viime vuonna, mutta koska huiveja oli niin paljon, kilometrejä kuitenkin kertyi. Toisaalta vuoden 2017 projektien määrää "vääristi" tilkkupeittoon neulotut palat, joista kustakin on oma projektinsa.

Aikani kuluksi kokosin vielä kaikki projektit ja niiden metrit yhteen sivuun. Ihan lopullinen versio tämä ei ole, vuodesta 2018 puuttuu muutama projekti ja metrit ovat siis väärin. Kuvaan ei mahdu ihan kaikki, vaan rivit jatkuvat alaspäin vielä aika pitkään, varsinkin vuoden 2017 peittopalojen kanssa. Ja sitten kun katsoo noita vuoden 2012 projekteja niin aikamoisia kamaluuksia siellä seassa luuraa. Tuota vuotta vanhempia töitä en edes ota mukaan kuviin ja tilastoihin, ne kun on niin eri maailmasta. Kiva siis nähdä, että edistystä on neulonnassa tapahntunut! Värit ovat kuitenkin pysyneet yllättävän samoissa kaikki nämä vuodet.

Tästä on hyvä jatkaa neulevuoteen 2019. Tiedossa on ainakin alkuvuonna paljon sukkia (Sukka-Finlandia!) ja eiköhän niitä huivejakin taas synny useita. 

Hyvää uutta vuotta!

Textures Unite

Täällä valmistellaan jo vuoden neuleet -tilastoja ja postausta (ja tehdään valmiiksi niitä viimeisiä vuoden neuleita!), mutta esitellään nyt viimeisin valmistunut huivi erikseen. Stephen West julkaisi syksyllä uuden version Vertices Unite -huivistaan, joka jotenkin kolahti. VU on ollut todella suosittu huivi ja tuntuu, että sellainen on suunnilleen joka toisella neulojalla. Tähän tekstuuriversioon tykästyin ja langatkin löytyi stashista ja jopa jämistä.

Käyttämäni langat ovat tässä yhteispotretissa. Ylhäältä vasemmalta:

Olann Hand Dyed in Ireland Sock Lite, väri Crypt

Squoosh Fiberarts BFL Sock, väri Black walnut (jämä)

Puffala Sukka Puffa, väri Säihke Luoto (jämä)

Malabrigo Yarn Sock, väri Pearl

Under an English Sky Yarns Merino Nylon (jämä)

(Tätä en käyttänytkään, se on Undercover Otter Squirm, väri Pink Flamingo)

Mothy and the Squid Oatmeal Donegal Sock (jämä)

Hedgehog Fibres Sock, väri Construct

BomBom Yarns Sock, väri Unicorns Mud (jämä)

Vähän soveltelin lankojen kanssa, tein omia raidoituksia yksivärisiksi moniin osioihin. Muutamat pinnat huivissa on aika valtavat, joten vaihtuvat värit tekivät vaan kivaa ilmettä. Joissakin kohdissa (esim. palmikko-osio) neulominen todella puudutti. Tein koon L, jossa kaikkinensa oli paljon neulomista. Ohje oli jälleen ihan loistava ja perusteellinen. 

Malli: Textures Unite (maksullinen ohje Ravelryssä)

Puikko: 3,75

Huivista tuli ihan kiva, mutta nimeomaan ihan kiva ilman mitään ylistyssanoja. Tulipahan tehtyä ja toivottavasti pääsee välillä käyttöönkin : )

Syksyn projekteja

Ihastuin tähän lankaan jo viime vuonna ja loppukesällä kun sille löytyi sopiva malli, oli pakko hakea yksi kerä tätä Scheepjes Whirl -langan Dendelion Munchies:ia. Ja mallihan on jo kerran naulottu Dotted Rays, tällä kertaa chevron-reunuksella. 

Jo neulomisvaiheessa tämä oli herkullisen värinen.

Toinen puuvillainen takki valmistui hiljattain ja sitä on pidetty kerran. Monista sovittamisista huolimatta hihoista tuli vähän liian lyhyet. Harmillista, kun puuvilla ei vielä sillä tavalla veny, että asian voisi helposti korjata. Lanka meni melkein viimeistä metriä myöten ja koska Dropsin värierät vaihtelevat tunnetusti tosi paljon, uutta kerää en ole lähtenyt vielä metsästämään.

Malli (Welcome, September) sinänsä on ihana ja nurjalla neulotun päällipuolen ansiosta vähän tavallisesta poikkevan näköinen. Hihat neuloin ohjeen vinkin mukaan "sisäpuolelta", jotta ei tarvinnut pelkkää nurjaa pyörönä posottaa.

Välityönä tein pikaisesti tilauksesta yhdet värikkäät lapaset. Pirteät tuli ja lapasethan on ihanan nopeat neuloa!

Tämä väripläjäys alkoi seuraavaksi houkutella niin paljon, että uusi huivi piti pian saada puikoille.

Syntyi Building Blocks, Stephen Westin kahden vuoden takainen mysteerineulontamalli. Miten tulikin yhtäkkiä syksyllä himo, että tämä huivi pitää tehdä. Joskus kai asiat kypsyy alitajunnassa ja melkein salaa putkauttaa ilmoille ajatuksen uudesta huivista.

Langat tässä ovat Hedgehog Fibresin Sock värissä Bramble (vaalea), Rowan Fine art (ruskea), Malabrigon Mechita värissä English Rose ja keltasipulinkuorilla itse värjätty Dropsin Baby merino.

Syyslomareissulle tarvittiin pieni työ ja saihan siinä olla väriäkin. Otin mukaan Regian 6-fädigin herkkuraidoilla. Simppelin pitsikuvion olen napannut jostain, mutta en muista mistä. 

Nyt on puikoilla vastapainoksi jotain neutraalimpaa, vaikka ankea marraskuu vaatisikin värikästä. Täytyy tyytyä silittelemään värikkäitä vyyhtejä ja suunnittelemaan, mitä niistä neuloisi.