10. huhtikuuta 2017

Marled Magic Mystery Shawl KAL 2017




Noniin, nyt on kreisi karkkivärihuivi valmiina! Siitä tuli todella iso, paksu ja lämmin. Ja tietysti myös hirmu värikäs : )

Olispa ollut ihana tehdä seesteisen rauhallinen ja harmoninen huivi, mutta kun mun jämät nyt sattui olemaan tuollaisia riemunkirjavia. No eipä ainakaan käy tylsäksi!




Viimeiset kaksi osiota 7 ja 8 neulottiin huivin kumpaankin alareunaan. Ne olisi voinut jättää poiskin, jolloin huivista olisi tullut lyhyempi. Paksuuden takia kaipasin kuitenkin juuri pituutta päihin, joten en edes harkinnut viimeisten osioiden poisjättämistä. Sitäpaitsi noihin osioihin rohkenin käyttää huiviin varta vasten ostamiani mohairlankoja kirkkaan keltaisena ja vihreänä. Osioista tuli superpehmeät!



Keskiosien helmineuleen keskellä kimmeltää Säde-langan strassit. Vähän harmillisesti tuo kaikista rumin mesh-osio on juuri huivin parhaalla paikalla ihan keskellä. Sitä ei saa oikein mitenkään piiloon, eli ei auta muu kuin vain kestää se. Sivustan letti sentään vie vähän huomiota meshiltä. Mun huivissa tosiaan tuo letti on ikäänkuin värässä päässä, sen kuuluisi olla ihan keskellä ja sen päässä keskimmäinen tupsu. Jätin letin päähän pikkutupsun ja tein kulmien ja keskiosan tupsuista samanlaisen. The more the merrier : )



Huiville tulee varmasti käyttöä ainakin viileinä kesäiltoina. Se on niin paksu, että kaulan ympärille kiedottuna tulee vähän kuristettu olo. Olen pitänyt tuota niin, että keskiosa on hartialla ja päät on kiepautettu toisen hartian kautta ristiin, toinen etupuolelle ja toinen takapuolelle.



Tämä projekti oli mielettömän kiva! Ohjeen julkaisua odotti aina perjantaisin malttamattomana ja viikonloput menikin neuloessa. Jämälankoja sai tuhottua ihan kiitettävästi, vaikka olisi niitä silti vielä ainakin muutamaan huivilliseen... Kaikki Stephen Westin KALit eivät ole olleet näin houkuttelevia, joten katsotaan, minkälaisia KALeja on jatkossa luvassa.




8. maaliskuuta 2017

Alkuvuoden projekteja







Neulehurahdukset on tänä vuonna siirtyneet uudelle tasolle, kun osallistun (ainakin) kahteen yhteisneulontaan (KAL, knit along). Jotain jännää ja uutta se on välillä keksittävä tähänkin harrastukseen.

Amerikkalainen Cascade Yarns järjestää koko vuoden kestävän KAL:in, jossa tehdään tilkkupeitto. Knitterati Afghan käsittää kaiken kaikkiaan 30 tilkkua, joiden jokaisen koko on 10 x 10 tuumaa. Omat palaseni olen pingottanut mittaan 26 x 26 cm. Neulon peittoani  Menitan Lassi -sukkalangasta ja satunnaisesti seiskaveikasta. Nyt ollaan menossa blockissa numero 5, huomenna ilmestyy kuudes. Jokaisen blockin on suunnitellut eri ihminen ja kuten kuvasta näkyy, tyylien kirjo on jo nyt melkoinen. Toivon, että valitsemani "grellow" -värimaailma rauhoittaa kuitenkin lopputuloksen jotakuinkin seesteiseksi. Ja ainahan omilla värivalinnoilla voi kikkailla. Tuo taskusysteemi olisi mallin mukaisesti ollut täysin yksivärinen, mutta toteutin sen kolmella värillä. Oravakirjoneuleen oli moni toteuttanut hillitysti, jopa yksivärisesti niin, että oravat oli tehty nurjin silmukoin.




Toinen KAL on Stephen Westin Marled Magic Shawl KAL, joka kestää maaliskuun ajan. Ensimmäinen Clue ilmestyi viime perjantaina. Aluksi tehtiin mesh-neulosta, josta en niin kovin välitä. Hukutin pinnan väreihin, ja niitä tulikin käytettyä melko runsaasti. Helmineuleosio oli kivaa neulottavaa. Voisi olla paikallaan tehdä tulevat osiot hieman harmonisemmiksi, jääköön nuo muutamat tuollaisiksi värien ilotulituksiksi.




Hiihtoloman reissuneuleena oli Mairlyndin Moonraker. Kesällä jo sommittelin huiviin tulevat värit, mutta nyt vasta ehdin sen toteuttamaan. Vaalea lanka on La Bien Aimeen merino single ja tummempi on Malabrigo Sock värissä Eggplant. Raidat on kaikenlaisia jämiä.




Myös toisessa Mairlyndin huivissa on Malabrigo Sockia, tummansinistä Cote D´Azurea. Sininen on aina ollut mulle ihan täysin nou-nou, mutta vähitellen tummansininen on alkanut näyttää tosi kivalta. (Sitä se vanheneminen teettää...). Keltainen lanka piti alunperin olla Hedgehog Fibresin sinkku värissä "Pollen", mutta sepä ihan hukkui tuohon Malabrigoon, oli selvästi liian ohut sille pariksi. Onneksi mulla oli Louhittaren luolan Tuulen tytär (väri Vilja), josta tuli hyvä korvaaja Pollenille. Puoliväliin olin ehtinyt väärän langan kanssa, mutta purkaminen kannatti!




Squircle -sukat oli jännä tehdä ja erityisen kivaa oli raitavärien sommittelu. Raidat ovat suurimmaksi osaksi Ravelryn Lankalaatikon Jämälankajoulukalenterista saatuja, pilkukas vaaleanpunainen on Alize Superwash. Sukkien malli on erikoinen, tuloksena on hyvä sukka rintavaan jalkaan, mutta menee toisaalta hyvin kapeampaankin. Pohjassa sähelsin jotenkin kantapäälisäysten kanssa ja sinne jäi vähän pussia, mutta eihän se käytössä mitään haittaa. Niin kiva näitä oli tehdä, että toiset Squirclet on jo puikoilla!





Ja sitten vielä pikkuruinen lumiukon pipo : ) Aina kun säät ovat sallineet, etuoven pielessä olevassa kukkapurkissa on törröttänyt pieni pipopäinen ukkeli. Valitettavasti tällä hetkellä on jäljellä pelkkä hattu. Paitsi että juuri nyt voisi saadakin tehtyä taas uuden ukon, uutta nuoskalunta kun olemme taas saaneet. Onneksi kevät kuitenkin tulee pian ja lumiukon pipokin joutaa kesäsäilöön.