Käväisimme viime viikolla tyttäremme kanssa Ateenassa. Häntä kiinnostaa kovasti antiikin kreikkalaiset jumalat ja hän paloi halusta nähdä Partenon yms. Poikamme ollessa riparilla päätimme tehdä pienen matkan kolmistaan. Kaupunki ja sen huikeat nähtävyydet oli juuri niin uskomattomia, kuin edelliseltä reissulta (1999) muistinkin. Kaikki on Ateenassa kävelymatkan päässä ja nyt sattui vielä olemaan jukinen liikenne ilmainen niin huristelimme metrollakin aika paljon. Talouskriisi näkyi turistin arjessa yllättävän vähän.
Heti ensimmäisenä aamuna suuntasimme kukonlaulun aikaan Akropoliille, koska halusimme välttää turistimassat. Kukkulan alarinteellä, juuri ennen Plakan kaupunginosaa, sijaitsee Anafiotika, jonka kapeilla kujilla voi aistia Kreikan pikkusaarten tunnelmaa. Myöhemmin kiertelimme noita kujia ja kohtasimme siellä mm. useita kissoja : )
Ihanat ihmiset ruokkivat ulkona eläviä kissoja. Eipä näytä nämäkään yksilöt kärsineen ruuanpuutteesta! Aamupala Akropoliin juurella.
Vartiosotilailla evzoneilla oli hauskat tupsukengät. Sattumalta törmäsimme vahdinvaihtoon presidentinlinnan luona ja saimme ihailla marssiseremonian hauskaa koreagrafiaa ihan läheltä. Nastapohjaisilla kengillä tepastelevat vartijat ojentelivat viehkosti nilkkojaan ja heittelivät aseitaan.
Yhtenä päivänä vuokrasimme auton ja suuntasille Korintin kanavan yli Peloponnesoksen ihmeitä katsomaan. Kävimme Nemean kentällä, jossa Herakles surmasi Nemean leijonan. Kuvassa näkyy kentän pukuhuoneen rauniot, joiden takaa johti tunneli hiekkakentälle.
Vähän matkan päässä Nemeasta sijaitsi Mykene, jonka huipulle kipusimme. Paikka oli vaikuttava ja maisemat hienot. Kaupungin porttia vartioi kaksi kivistä leijonaa ja museossa näimme Agamemnonin kultanaamion.
Nafplion pittoreskissa pikkukaupungissa kiipesimme venetsialaislinnoitukselle, nautimme makoisan lounaan ja pulahdimme kaupunginrannalta Välimeren aaltoihin.
Matkan jälkeen loma on jatkunut mukavilla hommilla kotona. Sadekuurojen välissä olen koittanut olla pihalla uuden kukkapenkin kimpussa ja ompelukonekin on täällä surissut. Ihan perinteisiä lomapuuhia siis!
Mikä unelmamatka! Ihanaa, ihanaa. Muistan hyvin, miten historiantunneilla avautui ihan oma kiehtova maailmansa noihin antiikin jumaltaruihin. Muistaakseni ne olivat vielä ihan alussa melkein heti, kun historiaa alettiin opiskelemaan. Mikä neronleimaus joltakulta koulusuunnittelijalta, sillä niitä sotia ynnä muita sitten riittikin, ja niitä sitten pääosa historiantunneista kaikki loppuvuodet olikin, hämärän muistini mukaan ;-) Meillä oli kyllä niin loistava historianmaikka yläasteella, että kun erään tunnin jälkeen kello soi, hän yllytti koko luokan huutamaan: "Eläköön Kiinan vallankumous!" :-D
VastaaPoistaMutta silti, kunpa noita taruja olisi saanut opiskella monta vuotta. Ja päästä käymään noissa paikoissa! Mikä kauneus, mikä sää. Ja hyvinruokittuja kissojakin vielä :-) Eläköön!
Totta, antiikin tarut taisi olla niitä kiinnostavimpia aiheita koulun historiassa! Meilläkin opettaja huusi ylästeella luokan edessä "Vapaus, veljeys, tasa-arvo!", niin että varmasti kuului viereisiin luokkiin ja meitä hävetti.
PoistaOn tosi ihmeellistä, että noin vanhoja raunoita on edes olemassa. Vaikea käsittää, että ne on tuhansia vuosia vanhoja. Mykenekin 1200-900 eKr. Huh!
Kivoja kuvakulmia Ateenaan ja Kreikkaan. manner-Kreikassa en ole käynytkään, vaikka olen käynyt monta kertaa Santorinilla ja kerran Kreetalla. Viehkoja kissoja.
VastaaPoistaSaaret on kivoja (olen käynyt Samoksella ja Kreetalla), mutta samoja tunnelmia on myös mantereella. Santorini lienee aikalailla omanlaisensa, sinne tekisi kovasti mieli joskus mennä!
PoistaYksi nainen ruokki kissalaumaa kuiva- ja märkäruualla ja moni kissa ilmestyi ahnaasti syömään. Yksi tosin olisi ilmeisesti halunnut ruuan lisäksi myös sylittelyä, silittelyä ja rapsutuksia, koska meinasi puskennallaan ja äänekkäästi naukumalla kaataa tämän naisen! Vähän pilalle hemmoteltu taisi olla tuo kissa ; )
Ateena on kyllä kiva kaupunki. Samaan aikaan niin iso, mutta kuitenkin niin pieni ja jotenkin inhimillinen. Samoin kuin kreikkalaiset ihmiset itse. Vaikka olis millanen hätä itsellä, niin silti pidetään muista huolta. Jotenkin lämmitti mieltä, kun uutisista katsoin, kuinka leipomot leipoo leipää ja lahjoittaa ne ilmaiseksi eläkeläisille, jotka ei olleet saaneet aikoihin edes pieniä eläkkeitään.
VastaaPoistaKivalta matkalta kuulostaa ja hauskaa, että tytär on kiinnostunut just kreikkalaisista jumalista :). (Meillä nuorempi poika oli kans hirmu kiinnostunut historiasta ja halusi aina valokuvata raunioita, johon isoveljensä tokaisi, että "se oli sit viiminen kerta, kun lähdetään johonkin kivikasoille pyörimään" :D
Kivikasoja tosiaan, loppulomasta jo meinasi vähän kiinnostus herpaantua. Ja varsinkin niihin näyttelyvitriinien ruukkuihin ja niiden palasiin. Todella upeitahan ne on, mutta kun niitä oli niin paljon...
PoistaTytär oli matkalla elementissään ja mukaan tarttui valkoinen Kreikka-mekko, kullanvärinen oliivinoksa-panta ja nahkasandaalit. Meidän oma pieni Afrodite ; ))
Oo miten ihana Afrodite <3. Oikee Auringon ihana :D
Poista