30. kesäkuuta 2014

Kesäkuun vika





Keskikesän koleudessa on sentään joitakin pieniä iloja, kuten kukkivia kukkia. Aika normaaleihin aikoihin näyttävät kukkivan, vaikka tuntuu, että kaikki vaan jumittaa kylmän ilman takia. Kai se tunne on sittenkin vaan korvien välissä.

Juhannusruusu kukki viime viikolla. Joku oma nimi tuolla vaaleanpunaisella versiolla oli, en nyt vaan muista sitä.




Keväällä mainitsin,että meille saattaisi olla tulossa riippumattoteline. Sellainen valmistui toukokuussa ja vähän aikaa sitten se maalattiin mustaksi. Telineen esikuvan näimme Kevätmessuilla ja ulkomuistista mies tuon rakensi. Hyvä ja tukeva tuli! Puumateriaalit ovat kierrätystavaraa, ainoastaan metallikoukut piti hankkia. Ja tietty itse riippumatto.
 



Vaikka laitos on melko suuri, ei se vie pihaltamme kovinkaan suurta osaa. Hyvin mahtuu Elli vielä ulkoilemaan nurtsilla! Nykyään Ellin ulkoilutus on kuvassa esitetyn kaltaista. Ulkoiluttaja voi hyvin vaikkapa maata riippukeinussa ja sivusilmällä katsoa, että neiti pysyy suurin piirtein pihalla. Tai pysyyhän tuo, ei karatessaankaan mene kovin kauas. Tänä kesänä näitä "karkumatkoja" on sattunut monia viikossa, kun usein joku meistä tai meille tullut vieras jättää ulko-oven löysästi kiinni. Elli osaa pukkaista oven auki ja tie vapauteen koittaa. Kissa löytyy kuitenkin aina jostain läheltä ja tulee iloisesti häntä pystyssä vastaan, kun sitä huhuilee. Kiltti Elli : )



Kiinanpionien kukkaloisto on pihassamme vasta aluillaan. Tämä on ensimmäistä kertaa kukkiva Raspberry Sundae, "Kuin vadelmahillossa pyöritetty keltaisen vaniljajäätelön pallero" (Pionien Kodin lajikuvaus). Keltaista ei vielä ole näkyvissä, mutta tuoksu on jo tässä vaiheessa vastustamattoman ihana. Toinenkin kukka puhkeaa pian.



Tämä yksilö taas on vanha tuttu, kolmatta kesää kukassa oleva White Cap. Aina yhtä ihana : )



Ja sitten, tarhakurjenmiekka Romance, myöskin ensiesiintyminen pihallamme. Vasta syyskesällä istutettu yksilö ja nyt jo intoutui kukkimaan.



Edellisen kaveri Pink Talcum on vielä vähän toista korkeampi ja todella kauniin sävyinen. Nuo oranssit karvat on niin hauskat! Eikä ole nyt mummonkalsareiden tunnelmaa havaittavissa.



Ja vielä yksi yllättäjä, heräteostos Prismasta: Lukinlilja. Varsin erikoinen tapaus, mutta tosi kaunis sellainen.

Huomenna sitten ollaan jo heinäkuussa : )


6 kommenttia:

  1. Tuo hennon vaaleanpunainen ruusu on itse suloisuus. Upeita myös pionisi ja kurjenmiekkasi kertakaikkisen vastustamattomia. Äidilläni oli joskus 1960-luvulla lukinlilja huonekasvina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, varmasti oli upea huonekukkana! Kurjenmiekat ovat olleet varsinaisia yllättäjiä komeudellaan. Niissä on eksotiikkaa : )

      Poista
  2. Tuo vaaleanpunainen taitaa olla Suviruusu, se juhannusruusun vaaleanpunainen versio.
    Romance on aivan ihana kurjenmiekka. Pitänee ryhtyä metsästämään myös näitä erilaisia kurjenmiekkoja, itsellä kun on vain niitä perinteisiä.
    Hieno riippukeinu, erityisesti tuo teline. Paljon parempi, kuin ne metalliset, joita olen nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Suviruusu! Löysin muistiinpanoistani myös nimen Morsionruusu. Kumpikin varmaan käy : )

      Metallisista telineistä emme mekään innostuneet, ei ne kovin kauniita ole, vaikka ovatkin kevyitä siirrellä.

      Poista
  3. Hei tuo riippumattoteline on upea! Saisiko siitä vielä mittoja, vaikka näyttää pari vuotta vanhalta postaukselta? Paljonko on alimmalla, maassa olevalla tukipuulla mittaa entä korkeutta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Tässä vähän mittoja:
      Alimman tukipuun kokonaispituus 220cm, jalkojen välinen osuus 170 cm
      Kokonaiskorkeus 110 cm, sivupuiden pituus 150 cm.

      Hauskaa nikkarointia!

      Poista