Huhtikuussa terassipenkin jouluruusuni aloittivat oikein lupaavat kukintansa. Kaksi tummaa jouluruusun taimea ovat nyt kolmevuotiaita ja viime keväänä ne eivät suvainneet tehdä yhtään kukkaan. Niinpä olin tänä vuonna erityisen iloinen monista nupuista.
Myös vaaleajouluruusu (Helleborus Niger) pisti parastaan: Kummassakin isossa yksilössä oli hirmuinen nippu nuppuja, joista suuri osa avautui kauniisti pienistä talven vaurioista huolimatta.
Kunnes huomasin, että joku käy öisin napsimassa kukkia suuhunsa. Ensin hävisi toisen puskan kukat, varret vain jäivät jäljelle. Sitten alkoi huveta myös toisen rykelmän kukat.
Päätin suojata kallisarvoiset kukkaset ja askartelin verkosta niille huput. Yläkuvassa näkyykin, kuinka muutamaa kukkavartta on jo verotettu, enää yksi jäljellä.
Vaaleajouluruusun harvennettu tupas sai myös verkkohupun suojakseen.
Mutta ei auttanut verkko, niin oli eräänä yönä napsittu tumman jouluruusun kukka verkon alta! Tajusin siinä vaiheessa, että verkkoni ei ollut kovin tukeva, sillä sitä ei ollut kiinnitetty maahan. Arvelin, että asialla on ollut ystävämme rusakko, joka on saanut verkkohuppua vaan työnnettyä ja siten päässyt käsiksi kukkiin.
Viritin vaaleajouluruusun verkolle kukkakepeistä tuet, jotta verkko ei pääsisi enää liikkumaan. Ei auttanut sekään, seuraavana aamuna ei ollut yhden yhtä kukkaa jäljellä. Olisiko tuholainen sittenkin ollut myyrä, joka mahtuu verkon silmistä sisäpuolelle? En tiedä.
Uskaltauduin kaikesta huolimatta istuttamaan uusimman hankintani Double Ellen -jouluruusun terassipekkiin, mutta suojasin sen tuollaisella tiheämmällä ja painavalla verkkotötteröllä. Kuka tai mikä kukkien napsja onkaan ollut, se ei osaa kiivetä verkkoa pitkin ylös kukkien luokse.
Onneksi on kuvat muistona nupuista ja auenneista kukista, jotain lohtua sentään...
Voi ei, miten ärtsyttävää! Teilläkin. Hö. Voi olla, että jouluruusuja syövät monet. Kukkavarsia katkaistaan niin ylhäältä, että olen arvellut asialla olevan peuran tai kauriin, jänis tai rusakkokin on mahdollinen, myyrä tuskin napsii sitä yli 15 cm:n korkeudessa, mutta voi toki syödä alempana. Voi hitsi! Toivottavasti se ei kuitenkaan ollut liito-orava ;-)
VastaaPoistaSyöntikohdan perusteella mulle tuli peura mieleen, mutta en vaan voi uskoa, että tässä meidän lähes suljetulla pihalla niitä olisi. Mitään todisteita napostelija ei ole jättänyt, ei jätöksiä eikä myyrän koloja näy. Hiiri kai ei voi olla jouluruusuista kiinnostunut...? Ei kai vaan se Pörrö sitten ole täällä liihotellut ; ))
PoistaVoihan harmi. Olisi kiva tietää, mikä elukka kukat napsii, vaikka se ei kovin paljon lohdutakaan.
VastaaPoistaPari aamua sitten katselin, miten valtaisan kokoinen rusakko istuskeli alapihalla puputtamassa ruohoa. Sen reitti kulkee meidän pihan halki naapuritalon takaiseen metsään. Onneksi kunnan tontilla kasvaa sen verran ruohoa, ettei se toistaiseksi ole käynyt kukkasia ruokailemassa.
Niin, eipä se paljon lohduta, mutta tietää olisi kiva, kun olen niin ymmälläni.
PoistaTaitaa olla nyt jo rusakoille paljon syötävää metsissä, ettei tarvitse puiden kuoria ottaa tai muita tuhoja puutarhoissa tehdä. En ole koskaan ennen ollut todistamassa mitään syödyiksi tulleita kukkia, tämä on ihan ihmeellistä. Ensi keväänä pitää varmaan heti vuorata nuput kunnon verkoilla, vaikka ei nekään niin nättejä ole. Toisaalta kuitenkin mielummin verkot kuin syödyt kukat!
Voi harmi, ei ole kiva jos hartaudella odotetut kukkaset katoavat :(
VastaaPoistaMinulla on jouluruusujen kanssa ihan toisenlainen kummastelu menossa, sillä viime vuonna kukat olivat valkoisia ja nyt sinne näyttää tulevan vain purppuranpunaisia kukkia...mitenhän tämä on selitettävissä? :D
Oi, jouluruususi vaikuttaa jännältä hybridiltä! Ehkä samassa taimessa on ollut kuitenkin kahta lajia vierekkäin alunperinkin?
PoistaYhden edellisen kotimme pihalla kasvoi yksi lupiinipuska, joka teki joskus vaaleanpunaisia kukkia, joskus taas liiloja.