23. lokakuuta 2013

Uusinta uutta


Raahasin töistä kotiin uuden lelun lapsille. Kirjoituskonevanhus oli lentämässä roskikseen kerättyään pölyä kopiohuoneen hyllyillä ainakin 8 vuotta. Muistan, että lapsena oli huisin hauskaa kirjoittaa koneella ja ajattelin kokeilla, vieläkö kone toimii.




Ja toimiihan se! Tämä on ihan sähkökone, ja mainostaa olevansa kompaktikin vielä. Öhöm... Leveyttä koneella on ainakin 60 cm ja syvyyttäkin puolisen metriä. Ja mikä ihana naputuksen ääni siitä kuuluu kun kirjoittaa! Kyllä on toimistot hiljaisia nykyaikana, kun tuota mökää ei enää ole.



Aika kellastunuthan tuo on, ja melko rumakin. Silti se on meillä ollut sisustuselementtinä muutaman viikon ja suhteellisen ahkerassa käytössäkin. Hyvä lelu siis!



Lapset ovat kirjoittaneet tajunnanvirtaa jo muutaman aanelosen. Ihan vaan silkasta kirjoittamisen ilosta! Tätä menoa saattaa kohta putkahtaa ilmoille vaikkapa pieni novelli. Halvat on huvit :)


16 kommenttia:

  1. Mahtavaa. Ajatella, että yksi menneen ajan vekotin saa lapset innostumaan kirjoittamisesta, vaikka sitä samaa olisi voinut koko ajan tehdä tietokoneella.

    Hauska tekstityyppi tuossa koneessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tietokoneet ja kännykät on niin juurtuneet arkeen, että tällaiset poikkeavat kapineet innostaa eri tavalla. Tämähän printtaa reaaliajassa ;)

      Poista
  2. Tekniikka kehittyy tänä päivänä niin hurjaa vauhtia, että monet itsestäänselvyydet ovat hetkessä historiaa. Olen kirjoittanut tavallisella kirjoituskoneella, sitten sähkökirjoituskoneella ja sen jälkeen siirtynyt sitten näihin tietokoneisiin. On se vaan kirjoittaminen nykyisin helppoa, mutta oma tunnelmansa on noissa vanhoissa vehkeissäkin. Vielä on useita kirjailijoita niin meillä Suomessa kuin maailmallakin, jotka haluavat edelleen kirjoittaa romaaninsa ihan ruiskäyttöisellä kirjoituskoneella. Aika möhkäleitähän nuo sähkökoneet ovat, mutta kiva oivallus antaa lapsille tilaisuus tutustua "menneisiin esineisiin".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin kirjailijoita, jotka vanhanaikaista konetta vielä käyttävät. Onhan kirjoittaminen paljon konkreettisempaa tuollaisella.

      Poista
  3. Tuohan on mitä parhain lelu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ja vielä hauska sellainen :)

      Poista
  4. Meillä on myös juuri todettu, että lapset ovat kirjoituskoneista aivan innoissaan. Niin omat kuin toistenkin lapset innostuvat pitkiksi ajoiksi naputtelemaan. Tiedättekö mikä on lasten mielestä kirjoituskoneessa parasta? Siinä on integroitu tulostin! T: Aino

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo varsinainen monitoimilaite! :)

      Poista
  5. Hih, tuommoinen lelu voisi olla mieluinen täälläkin :) Hyvä, että kone pääsi vielä käyttöön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva antaa "romulle" vielä mahdollisuus : ) Kun muste nauhasta loppuu niin silloin tuon koneen taru on varmaan lopussa, mustenauhoja ei taida enää mistään saada.

      Poista
  6. Elli kissalle terveiset pohjoisesta. Viikate kissa lähettäjänä. Minulla on ihan oma sivukin .. nimellä, Viikatteen polut. Emäntäni on laittanut minut oikein Googlen kautta kaikkien nähtäväksi. Kerro lisää, Ellistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Viikate! Täytyykin katsoa, jos löytäisin sivusi. Elliltä terkut takaisin, kyllä hän täällä blogissa tasaisin väliajoin vilahtelee ;)

      Poista
  7. Jess :). Ihanaa kun muistutit tästä.
    Mullakin on vanha Adler (tai siis omasta mielestäni melko uusi :)) työpaikalla kaapin päällä.
    Isä osti sen mulle vuonna muistaakseni vuonna -87, kun tein opiskeluaikaista lopputyötäni, joka olisi ollut liian pitkä käsin kirjotettava. Melkoisen hieno peli, kun toimi oikein sähköllä. Siihen asti opeteltiin kymmensormijärjestelmää ihan vaan mekaanisella masiinalla, jonka näppäimiä piti lyödä oikeasti tosi kovaa :D
    Tuli iloinen mieli tästä sun kirjoituksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ne mekaaniset on niin hienoja, mutta tosiaan vähän voimaa vaativia. Hienoa, että sähkökoneesi on vielä tallella!

      Muistan kun opettelin kymmensormijärjestelmää koulussa (en oppinut) niin houkutus korjausnäppäimen käyttöön oli ihan polttava. Mutta siitä kuului aina ihan erilainen ääni kuin muiden näppäinten painalluksesta joten opettaja taatusti aina kuuli, kun joku korjasi ;)

      Poista
  8. Ihanan nostalgista! KUn mä menin töihin, oli siellä käytössä vielä sähkökirj.kone (vaikka siis myös näytöt ja näppäimet jo oli). Sain melkoisia säikähdyksiä, kun kirjoituskone teki ihan omiaan, yhtäkkiä vain vaihtoi riviä...Ja niinkuin nyt varmasti olet huomannut...rivinvaihtokin on dramaattiselta kuullostava juttu kun se lähtee itekseen liikkumaan :))
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan tuossa isossa pikkukonessa on myös aimo annos dramatiikkaa!

      Poista