15. elokuuta 2014

Ompeluintoviikolla valmistuneet





Ompeluintoa täynnä olleella lomaviikolla syntyi kolme mekkoa/tunikaa ja joitain pienempiä juttuja. Kavensin myös muutaman mekon ja muokkasin ostamaani farkkupaitaa. Uskollinen Husqvarna jaksoi kiltisti tämän kaiken : )



Kaikki mekot syntyivät Yoshiko Tsukiorin kirjan "Kauniit puserot ja mekot" kaavoilla. Mustasta puuvillabatistista (Eurokankaasta) tein ´Röyhelöreunaisen mekon 3/4 hihoilla´, paitsi että lyhensin hihoja vähän. Mekko sai kahdelta perheenjäseneltä kommentin "surupuku", joten sitä on pidettävä jonkun piristävän korun kanssa. Ja valkoiset housut auttaa kans. Joka tapauksessa mekosta tuli mukava ja vilpoisa.



Tunika on kirjassa nimellä ´Minimittainen essumekko´. Tätäkin, kuten tuota mustaakin, kavensin reilusti helmaosasta. Tummanruskeasta samettinauhasta tein pienet rusetit myös taskuihin.



Kangas on Rowanin Free Spirit -mallistosta, jota saa Soukan Menitasta. Tämä kukkakangas on In My Room -kokoelmasta. Jotenkin tässä oli pikkaisen japanilaishenkisyyttä ja ajattelin, että menee käytössä ympäri vuoden.



Kun ostin tuota edellisen tunikan kangasta, mua jäi kaivelemaan toinen vaihtoehtoni mustekalakangas Salt Water. Onneksi sitä oli vielä jäljellä, kun menin parin päivän päästä sitä hakemaan. Ei tosin ihan kaavan vaatimaa määrää, joten piti vähän jatkaa hihakankaalla, joka sekin on samasta kokoelmasta. Tästä mekosta tuli ehkä kaikkein mieluisin.




Kaiken ompelutohinan keskellä sain viimein tehtyä jotain kamalalle, vanhalle ja siniselle (!!) ompelulaatikolleni. Olin hankkinut tämän vaaleanpunaisen söpöläisen Karnaluksista jo varmaan 3 vuotta sitten, mutta säilönyt siitä helmiä ja muuta epämääräistä. Nyt se pääsi ihan viralliseen ompelulaatikkokäyttöön ja tämä ompelija on ihan lapsellisen onnellinen siitä. : ))



Pieninä juttuina valmistin uudet ruokailuvälinepussukat partioleirille lähtijöille. Ja niinhän se on, etten oikein osaa tehdä mitään nopeaa ja yksinkertaista. Tytön pussista tuli metsäkäyttöön ehkä hieman liian hieno, mutta sanoin ettei likaantuminen haittaa ollenkaan, käyttöä varten pussi on tarkoitettu. Aika ruskeana se leiriltä kotiutuikin (kuiva, pöllyävä kangasmetsä!), mutta pesun jälkeen oli taas ihan pinkki.



Pojalle sitten vähän vähemmän pinkkiä, kiitos. Lippukunnan logon ompelin ruutukankaiseen pussiin. Kuvan pussi on juuri sellainen tomukuorrutettu. 

Lomaviikolla edistyi myös muutama neuletakki. Tulkoon syksy!

 

12 kommenttia:

  1. Olet saanut paljon aikaiseksi. Itse tehdyt, oman näköiset ja oloiset ja jos vielä hyvin istuvatkin, niin kuin sinun mekkosi ja tunikasi näyttävät istuvan, ne ovat parhaita. (Minulla jostain syystä ompeluhommat eivät oikein onnistu. Varsinkin hihat tai kainalot aina jostain päin krinnaavat.) Todellinen ompeluintoviikko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekinn vähän ihmettelen intoani, sillä vaatteiden ompelu ei perinteisesti ole innostanut mua ollenkaan. Hihat on tosiaan yleensä aika hankalat, on vaikeaa saada kaarevasta saumasta siisti. Mustekalamekossa hihojen kanssa ei ollutkaan mitään ongelmaa : )

      Poista
  2. Vau olet huippu-aikaansaava! Ihanat mekot, rusettimekko tosi suloinen ja mustekalakangas aivan mahtava! Surupukukin on ihana, mutta sitten se kalpeni, kun näin nää loput, ja tuo pinkki pussi - voi mahoton miten ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos : )) Ihan tässä häkeltyy. Syytän innostukesta noita ihania kankaita, sinne jäi vielä mustekalaa punaisena versiona... Mihinköhän tässä vielä joutuu?

      Poista
  3. Tosi ihania mekkoja ja tunikoita:)

    VastaaPoista
  4. Upeita mekkoja, olet ollut tosi ahkera. Mustekalakangas on aivan mahtava, ei ihme että jäi kaihertamaan. Pinkki pussukka on kuin taideteos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli hyvä onni, että mustekalaa oli vielä jäljellä, eli se oli selvästi mulle tarkoitettu. Toivotaan syksylle lempeitä säitä, että mekolla olisi vielä paljon käyttöaikaa.

      Poista
  5. Kade kun osaat ommella noin kauniita mekkoja, mun on lemppari tuo vihreä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihreä vei munkin sydämen : ) Kirjan ohjeet oli tosi selkeät, niiden avulla tällainen kokematonkin onnistui.

      Poista
  6. Upeita kaikki! "surupuvun" rypytysidea on ihan mahtava! Vähän tavanomaisesta poikkeavia malleja ovat kaikki, kirja on varmaan mielenkiintoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mallit tosiaan on vähän erilaisia ja koko kirja jo itsessään todella kaunis ja sellainen eleetön. Kannattaa tutustua! Se on julkaistu jo vuonna 2009 ja takakannessa on kuvat kymmenistä saman tekijän japaninkielisistä kirjoista. En tosin tiedä, kuinka moni niistä on käännnetty suomeksi.

      Poista