Neul neul

Pikkuisia töitä on valmistunut, tämä neulominen on muuttunut taas ihan vimmaiseksi. Mitäpä sitä muutakaan tammikuussa tekisi ;)

Luumunvärinen pipo tyttären luumunvärisen takin kanssa. Vaikutti mahdottomalta tehtävältä löytää juuri takin sävyistä lankaa, Teeteen Sara natsaa melko hyvin. Oikeastaan on kivakin, ettei sävy ole ihan justiin. Pipon malli Bestie Beanie, Ravelrystä. Simppeli palmikkomalli, jota oli kiva neuloa.

Valmistui myös hyvin marinoitunut samettisetti. Vaihtarimme vuodelta 2010 lähetti parisen vuotta sitten Brasiliasta tuota samettilankaa (Cisna:n Fast) kaksi kerää ja aloitin siitä huivin. Sitten löysin Tallinnasta aivan samaa lankaa, joka tosin vyötteen mukaan oli Katia:n Velvet. Jatkoin sillä sujuvasti ja tein vielä piponkin.

Lanka on ihanaa karvamatoa, pehmoisuuskin varmaan välittyy kuvastakin. Akryyli ei hirveästi lämmitä, mutta meinaan kokeilla näitä pakkasten tultua.

Sitten, hurraa -huutojen saattelemana valmistui nämä ufoutumis-uhan alle melkein jääneet sukat. (ufo= unfinished object) Joku näissä vaan tökki ja kovasti. Lanka on virolaista Any Sokilongia, jota olen neulonut ennenkin. Värikin on ihan jees, joten ehkä malli aiheutti tökintää. Kyseessä on Neulekirjan Wallander. En kovin paljon pidä noista neljän nurjan levyisistä raidoista, nätimpi olisi tullut vaikka kahden nurjan raidoilla.

Ekan sukan aloitin ja tein joskus loppukesällä ja toinen sitten ei meinannut ottaa valmistuakseen. Mutta sisulla vaan, pitihän ne saada pois silmistä. Ihme puikulat...