Yhtenä iltana Elli oli asettunut riippupatjalle (uusi nimityksemme keinusängylle) kovin järjestelmällisesti suhteessa pyöreisiin tyynyihin. Kolme tyynyä tai kolme palleroa nätissä rivissä :) Päivittäinen ulkoilu saa aina aikaan sen, että loppuilta nukutaan kovinkin sikeästi reippailurasitusta pois. Huh, on se rankkaa!
Muodot täsmää aika hyvin, värien harmoniassa tosin on vähän toivomisen varaa. Tai jos oikein katsoo, niin meneehän tuossa sävyt vaaleammasta tummempaan.
Tämä kukkatervehdys lähti lahjan kanssa ystävälle maailman ääriin hyvää syntymäpäivää toivottamaan.
Nuo korttisi ovat mahtavia!
VastaaPoistaNiin on Ellikin. Täytyy vain yrittää kuvitella, millaista noin tarkka-aistisen eläimen ulkoilu on, varmasti rasittavaa. Täytyy ladata akkuja että taas jaksaa pinnistää korvat, silmät ja viiksikarvat äärimmilleen. Niin ja häntä myös.
Niinpä, itselle kun tuo kissan narun päässä seisoskelu on monesti enemmänkin tylsää puuhaa (kun siis näkee koko ajan miljoona pientä juttua, joita voisi tehdä jos ei olisi narun päässä...), mutta kissalle se on vähän toista. Reppana eilenkin vaani pihan lintuja kymmenien metrien päästä, vaikkei tainnut itsekään kuvitella niitä nappaavansa.
Poista