20. heinäkuuta 2014

Villi Pohjola -peitto


Ystäväni sai vauvan toukokuussa ja hän pyysi minua tytön kummiksi. Olin ihan oonnesta ymmyrkäinen ja heti tietysti aloin miettiä, mitä tekisin vauvalle lahjaksi. Tänään oli nimiäiset ja voin paljastaa tekeleeni.

Valitsin malliksi Villin Pohjolan, joka on Hupsistarallaa -blogin Terhin neroilema. Hurjan suloinen peittomalli ja tiesin heti, että ystäväni pitää siitä. Tuumasta toimeen ja Dropsin Paris -lankaa tilaamaan. Puuvillainen peitto oli tälle vauvalle oikeastaan ainoa vaihtoehto, sillä hän asuu erittäin lämpimässä maassa, jossa ei villaiselle peitolle olisi tarvetta.



Tein peiton tarkkaan ohjeen  mukaan. Eläinten kasvot toteutin intarsianeuleella, jolloin toista väriä ei tarvinnut ollenkaan kuljettaa toisen värin takana. Lopuksi päättelyurakka oli melkoinen, mutta mielestäni se oli siistin lopputuloksen arvoinen.




Nallen naama oli aikasta söpö.



Peuralle virkattiin komeat sarvet.



Mäyrä on aika mustavalkoinen tyyppi.




Ystäväni fanittaa kettuja, joten korttiin pistelin ketunnaaman ja loput onkin ihan tyttöhempeilyä : )



20 kommenttia:

  1. Siis voi eiiiii miten ihana! Ja pakettikin niin mahdottoman kaunis, iih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos : ) Tätä oli ihan mielettömän kiva tehdä, oli suorastaan koukuttavaa. Iso viimeistelytyökään ei haitannut, kun mielessä oli pikkuinen vauveli koko ajan, lämpimin aatoksin : )

      Poista
  2. Niiin söpönen peitto että! Noista päistähän saisi vaikka tyynyjä, jos tekisi yksittäin :). Tai tekisi vaikka kokonaisen kettupeiton ;). Kauniita kukkakuvia sulla tuossa aiemmin ja pikkukisun kaivuu-urakka sai hymyn huulille. Meidän kaupunkilaiskateista ei olisi myyrästämään (luulen niin), koska eilen 2cm pitkä sisälle eksynyt koppakuoriainen sai katit hyppimään pakoon sohvalle :D. Nälkään taitaisivat kuolla ilman purkinavaajaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tyynyt toimisi noista eläinnaamoista tosi loistavasti! Alkuperäinen mallin innoittaja taisikin olla juuri eläinnaamatyyny.

      Hih, pelottava koppakuoriainen! Elli on kiinnostunut jahtaamaan oravia, tai ainakin vähän yrittää. Kakkoseksi aina jää, tietenkin.

      Poista
  3. Voi mikä peitto. Vinkkaan heti sisarilleni, jotka odottavat lapsenlasta. Aivan ihana vaniljakermajäätelöpallopioni edellisessä postauksessasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen mallia! Varmasti löytyy ohje ihan nimeä googlaamalla, on Ravelryssä.

      Poista
  4. Tämä on ihana, tosi ihana! Upea.

    VastaaPoista
  5. Hyvä ihme miten hieno. Tuollaista lahjaa varmasti arvostetaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä arvostettiin, lämmitti mieltä : ) Vaikka suurin ilo olikin antamisen ilo.

      Poista
  6. Ei vitsi, miten hieno peitto! Aivan ihana!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se onnistui hyvin ja idea ja ohjehan on loistavat : )

      Poista
  7. Jestas, olet ihan mielettömän taitava! Käsiala on kuin koneella olisi neulottu. Peitto on niin hieno, että kun se jää pieneksi, senhän voisi hyvin ripustaa lastenhuoneen seinälle :) Ja tuo kettu-kortti on niin ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon : ) Toivottavasti peitto palvelee pitkään vaikkapa päiväunipeittona ja sitten ehkä seinällä, jos niikseen tulee.

      Poista